Espoo aikoo hyödyntää uuden datakeskuksen hukkalämpöä
Espoon Datakeskus sijoittuisi Högnäsin Hepokorpeen Kehä III:n ja Bodominjärven väliselle pelto- ja metsäalueelle. (Havainnekuva: Ramboll)
Espooseen on suunnitteilla datakeskus, joka tukisi kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Datakeskuksen ylijäämälämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon korvaamaan kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa.
Fortum on hakenut Hepokorvenkallion alueelle kaavamuutosta, joka mahdollistaisi alueelle datakeskuksen, jonka CO2-vapaata hukkalämpöä voidaan hyödyntää lämmöntuotannossa. Fortum ei itse rakenna keskusta, vaan se etsii kiinnostuneen datakeskustoimijan, joka rakennuttaisi keskuksen.
Hepokorpi on sopiva paikka datakeskukselle, sillä se on kaavoitettu teollisuusalueeksi ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä, mutta ei kuitenkaan kaupunkirakenteen ytimessä. Riittävän kokoinen yhtenäinen rakentamisalue mahdollistaa rakennusoikeuden suuren kokoluokan datakeskukselle, Espoon kaupunki kertoo tiedotteessaan.
Alueen etuihin kuuluu myös kaukolämpöverkon läheisyys sekä riittävä sähkönsiirtoverkko ja liittymispiste mahdollisimman lähellä. Näin vältetään uusien isojen voimajohtojen sekä kaukolämpöyhteyksien rakentaminen ja niistä asukkaille aiheutuvat haitat tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä.
Uusi kantaverkon sähköasema
Fingrid rakentaa Hepokorpeen uuden kantaverkon sähköaseman, joka myös vaatii tilaa. Se palvelee datakeskuksen lisäksi myös koko Espoota ja turvaa kasvavan kaupungin sähkönjakelua.
Espoo pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä ja tässä tavoitteessa datakeskus on ilmastovaikutusten arvioinnin perusteella keskeinen tekijä. Fortum on sitoutunut tuottamaan Espoon kaukolämmön hiilineutraalisti viimeistään vuonna 2029.
Datakeskuksen ylijäämälämpö johdetaan kaukolämpöverkkoon korvaamaan kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa. Yhden suuren datakeskuksen hukkalämpöjen kierrätys voisi vähentää CO2-päästöjä noin 400 000 tonnia vuodessa.
Oittaan virkistysalueet turvataan
Hepokorpi sijaitsee Oittaan ulkoilualueen itäpuolella. Käsittelyssä oleva asemakaava ei vaikuta alueen hiihtolatuihin ja jopa parantaa virkistysalueiden verkostoa, sillä asemakaavan yhteydessä on suunniteltu uusi ulkoilureitti, joka yhdistää Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoliset virkistysalueet toisiinsa.
Rakentaminen sovitetaan ympäröivään kulttuurimaisemaan. Virkistysreittien ja asuintalojen ympärille jätetään riittävästi puustoa ja datakeskuksen harjakorkeus on puuston latvuskerrosta matalampi.
Datakeskus vähentää Kehä III:n meluvaikutuksia Oittaan alueella, koska rakennukset suojaavat aluetta liikennemelulta. Datakeskuksen toiminnasta aiheutuva melu ei leviä ympäristöön.
Datakeskus luo myös työpaikkoja. Pysyviä työpaikkoja arvioidaan tulevan noin 200–300 ja rakentamisaikaisia noin 2 000.
Datakeskuksia tarvitaan digitalisaation vuoksi
Datan määrä, digitalisaatio ja pilvipalvelut kasvavat maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi tarvitaan yhä enemmän palvelinkeskuksia, joille operaattorit etsivät sopivia sijoituspaikkoja. Hepokorven datakeskushanke ei ole ainoa laatuaan.
Suomessa astui vuoden alussa voimaan sähköveron verouudistus, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Suomeen muiden Pohjoismaiden sijaan. Taustalla on ajatus, että on järkevää saada osa datakeskusinvestoinneista Suomeen ja erityisesti alueille, jossa hukkalämmön hyödyntäminen on mahdollista.
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Hepokorvenkallion asemakaavan hyväksymistä kokouksessaan 30.9. Kaavasta päättää lopullisesti valtuusto.
