Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään ottanut kantaa asiaa, millä perusteella lunastuskorvauksia lunastetuista maa-alueista määrätään.

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään ottanut kantaa, millä perusteella lunastuskorvauksia lunastetuista maa-alueista määrätään.

Tonteista pieniä paloja katualueeksi lunastanut kaupunki olisi halunnut maksaa tonteista vain rakennusoikeudettoman maan mukaan maksettavan korvauksen, mutta korkein oikeus piti voimassa lunastustoimikunnan ratkaisun.

Kaupunki oli lunastanut asunto-osakeyhtiöiden omistamista tonteista 21-114 neliön suuruisia osia asemakaavan mukaiseksi katualueeksi.

Lunastaminen perustui kesäkuussa 2016 tehtyyn asemakaavan muutokseen. Muutoksen myötä kaikkien tonttien rakennusoikeus pysyi ennallaan ja lunastus kohdistui tonttien rakennusalan ulkopuolisiin osiin.

Lunastustoimikunta katsoi elokuussa 2018 antamassaan päätöksessä, että tontin jokainen neliö on saman arvoinen. Keskeisellä alueella sijainneiden lunastettujen tontinosien neliöhinnaksi toimikunta määritti 430 euroa neliöltä.

Kaupunki valitti asiasta maaoikeutena toimineeseen Pohjois-Savon käräjäoikeuteen, joka hylkäsi kaupungin valituksen. Kaupunki vaati valituksessaan lunastuskorvauksen alentamista 45 euroon, sillä lunastettavilla tontinosuuksilla ei ollut rakennusoikeutta. Maaoikeus kallistui asiassa kuitenkin samalla kannalle lunastustoimikunnan kanssa huhtikuussa 2019 antamassaan ratkaisussa.

Maaoikeus päätös piti myös korkeimmassa oikeudessa, jonne kaupunki asiasta valitti. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös syntyi äänin 3-2, kun kaksi asian ratkaisuun osallistunutta tuomaria jätti asiassa eriävän mielipiteen.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös kokonaisuudessaan

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *