Kuntien sisäilmaryhmät käsittelevät muiden muassa asiantuntemusta vaativia rakennustietoja.

Sisäilmaryhmätyöskentely koetaan toimivaksi yhteistyömalliksi ja se onkin laajasti käytössä kunnissa, tuoreessa selvityksessä kerrotaan.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan on tarkoitus tuottaa näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja tukea poliittista päätöksentekoa.

Tällä kertaa tarkastelun aiheena olivat sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa.

Kun selvitettiin sisäilmaryhmän toiminnan vaikutusta kunnan päätöksiin, esille nousivat terveydellisen merkityksen, altistumisolosuhteen ja kiireellisyyden arvioinnit.

Selvityksen mukaan asukasluvultaan pienemmissä kunnissa sisäilmaryhmien työ nähdään merkittävämpänä kuin suurissa kunnissa.

Alle 100 000 asukkaan kunnissa sisäilmaryhmän työ on merkittävämpää terveydellisen merkityksen arvioinnissa kuin suuremmissa kunnissa. Sama tulos heijastuu myös tuen tarpeessa, sillä suurimmat kunnat tarvitsevat terveydellisen merkityksen arviointiin vähemmän tukea kuin pienemmät kunnat.

Myös sisäilmaryhmän merkitys korjaustoimintaan on suurempi alle 100 000 asukkaan kunnissa.

Vaikuttaako sisäilmaryhmän työ riittävästi päätöksentekoon?

Sisäilmaryhmien työn vaikuttavuus päätöksenteossa ei nouse selvityksen arvioinneissa yhtä korkealle tasolle kuin se, miten merkitykselliseksi sisäilmaryhmien työ nähdään.

– Tulisikin selvittää, että onko tarvetta vahvistaa sisäilmaryhmien toiminnan merkitystä päätöksenteossa, valtioneuvoston julkaisussa kerrotaan.

Eri kokoisissa kunnissa toivottiin lisää ajallisia resursseja ja koulutusta sisäilmaryhmätyöskentelyyn. Sen sijaan kannustimia ei nähty tarpeellisiksi.

Sisäilmaryhmissä tuen ja ohjeistuksen tarpeet kohdistuvat esimerkiksi altistumisolosuhteen ja terveydellisen merkityksen määrittämiseen.

Sisäilmaryhmissä lähtötietoina käytetään usein oire- ja haittailmoitusten määrää ja teknisiä selvityksiä.

Tietoa terveysvaikutuksista kannattaa lisätä

Ohjeistusta sisäilmaongelmien hallintaan tarvitsevat erityisesti alle 20 000 asukkaan kunnat.

Vaikka sisäilmaryhmät toivovat tukea ja ohjeistusta terveydellisen arviointiin, toimii arviointi kyselyn mukaan hyvin tai erittäin hyvin isommassa osassa kuntia.

Selvityksen mukaan kunnan koko ei vaikuta sisäilmaryhmän arvioinnin toimivuuteen.

Terveydellisen merkityksen arviointia voitaisiin vastausten mukaan kehittää muiden muassa lisäämällä tietoa terveysvaikutuksista sekä asiantuntijaresursseja kasvattamalla.

– Myös selkeän toimintamallin kehittäminen terveydellisen merkityksen arviointiin ja yhteistyön vahvistaminen terveydenhuollon toimijoiden kanssa vaativat edelleen huomiota, selvityksessä todetaan.

Kiinteistöstrategioille ja -ohjelmille on tarvetta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuoreesta julkaisusta selviää, että vain noin 40 prosentilla kunnista on pitkän aikavälin toimintaa ohjaava kiinteistöstrategia tai -ohjelma.

– Strateginen kiinteistöjen hallinta ja palvelutarpeeseen nähden optimoitu rakennuskanta tuovat tehokkuutta, säästävät julkisia varoja ja vähentävät pitkällä aikavälillä myös rakennusten sisäilmaongelmia, selvityksessä muistutetaan.

– Oikein mitoitettu ja tarvetta vastaava kiinteistökanta mahdollistaa myös paremmin ennalta ehkäisevän kiinteistöjen ylläpitotoiminnan ja korjausten oikean ajoituksen. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla on mahdollista ennakoida ja varautua tuleviin korjauksiin.

Jouni Lampinen
jouni.lampinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*