Turun seudulla kampanjoidaan ruokahävikin pienentämiseksi ja biojätteen keräämiseksi

Liian paljon syömäkelpoista ruokaa heitetään edelleen hukkaan. Biojätteen lajittelussa on myös parannettavaa. Varsinais-Suomen Kuluttajat ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) kampanjoivat paikallisesti, jotta tietoisuus ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä ja biojätteen lajittelun merkityksestä lisääntyisi.

Ruokahävikki on ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Kotitaloudet ovat merkittävä ruokahävikin aiheuttaja. Suomessa kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa. Jopa puolet poisheitetystä ruoasta olisi ollut vielä syömäkelpoista.

Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Ruokahävikki edustaa hukkaan heitettyjä resursseja ja turhaan syntyneitä negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Suomen kansallinen tavoite on puolittaa koko ruokaketjun ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.  Ruokaketjussa hävikkiä syntyy eniten kotitalouksissa. Kuluttajilla on suuri rooli hävikin vähentämisessä.

Jopa 60 prosenttia kotitalouksien biojätteestä päätyy polttoon

Ruokahävikin lisäksi haasteena on hukkaan heitetyt mahdollisuudet biojätteen lajittelussa. Selvityksen mukaan merkittävä osa, jopa 60 prosenttia, kotitalouksien biojätteestä jää lajittelematta ja päätyy polttokelpoiseen jätteeseen.  Polttokelpoisesta jätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Näin on myös niissä kiinteistöissä, joissa olisi mahdollisuus biojätteen lajitteluun.

Biojätteen arvokkaita ravinteita ei kannata hukata polttamalla. Oikeaoppisesti lajitellusta biojätteestä voidaan tuottaa muun muassa lannoitetta ja biopolttoainetta. Toisaalta lajittelemalla biojätteet kuntalainen voisi säästää jätehuoltokuluissa, kun jäteastian tyhjennysväliä voidaan pidentää.

Biojätteen keräämistä kotitalouksilta halutaan lisätä. Valtakunnallisia kierrätystavoitteita on kiristetty ja keräysvelvoite tullee laajenemaan uuden jätelain myötä vuoden 2024 alusta. Vuoteen 2023 mennessä jo 60 % biojätteestä tulisi kierrättää. Tavoitteeseen pääseminen vaatii kotitalouksilta vielä ponnistuksia ja jokaisen panosta lajittelutalkoisiin tarvitaan.

LSJH:n teettämän asukastutkimuksen mukaan biojätteen lajitteluaktiivisuus on varsin alhainen, vain puolet vastaajista kertoi lajittelevansa aina biojätteet.

Jokaisessa kotitaloudessa syntyy väistämättä biojätettä. Keskeistä on minimoida ruokahävikki ja lajitella syntynyt biojäte oikeaoppisesti, jotta se voidaan ohjata hyötykäyttöön.

Täsmävinkit hävikin vähentämiseen

• Tarkista jääkaapin sisältö. Suunnittele useamman päivän ruokalista.
• Tee kauppalista ja osta vain tarpeeseen.
• Erota parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät. Ruoka voi olla hyvää parasta ennen päiväyksen jälkeen.
• Tarkista tuotteiden päiväysmerkinnät ostaessa ja mieti, ehditkö käyttää ne ajoissa.
• Käytä luovuutta keittiössä: tuunaa tähderuoat uudeksi tai pelasta ne ajoissa pakastimeen.

Näin aloitat biojätteen lajittelun:

• Tutki kotipihasi: löytyykö sieltä biojäteastia tai kompostori. Ota tavaksi lajitella sinne biojätettä.
• Raivaa tiskipöydän alakaappiin tai muualle keittiöön tila biojäteastialle. Kannattaa valita helppo ja houkutteleva paikka astialle. Tilaa ei tarvita aikaisempaa enempää, se on vain järjestettävä uudelleen.
• Aloita pienin askelin; lajittele aluksi vaikkapa vain kahvinporot sekä hedelmien ja vihannesten kuoret.
• Kannusta ja neuvo myös perheenjäsenet biojätteen lajitteluun.

Ohjeita biojätteen lajitteluun

• Valuta nesteet ja liemet viemäriin (ruokaöljy kuuluu pakata tiiviiseen astiaan ja lajitella polttokelpoisen jätteen joukkoon).
• Keräysastiaksi sopii mikä tahansa sanko, kippo tai kori.
• Käytä pakkaamiseen mieluiten paperipussia tai sanomalehteä. Älä käytä tavallisia muovipusseja! Pakkaaminen on tärkeää, jotta biojäteastia ei likaannu ja hajuhaitat vähenevät.
• Kosteutta voit vähentää ilmavalla keräysastialla ja vaikkapa pussin pohjalle silputulla munakennolla.

Nämä kuuluvat biojätteeseen

• hedelmien ja vihannesten kuoret
• ruoantähteet ja homeiset elintarvikkeet
• kahvin- ja teenporot suodatinpapereineen
• talouspaperit ja lautasliinat
• kalanperkeet, pienet luut
• kasvinosat ja kuihtuneet kukat

(Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto)