Uimahallibarometri: Uimahallien rooli uimaan oppimisessa korostuu
Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. 54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %. (Kuva: Seppo Haavisto)
Uimahalleilla yhä selkeämpi merkitys uimaan oppimisessa. Tämä korostuu etenkin nuorimman ikäryhmän kohdalla, tuore Uimahallibarometri-tutkimus kertoo.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) teetti vuoden 2020 lopulla Taloustutkimus Oy:llä kaksi kyselytutkimusta: Uimahallien palveluvastaaville suunnatun Uimahallibarometrin ja kansalaisille suunnatun Uimahallien asiakasbarometrin (asiakastyytyväisyyskyselyn).
Tutkimukset toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön SUH:lle myöntämän avustuksen turvin. Molemmat barometrit toteutettiin neljättä kertaa.
Uusimman asiakasbarometrin mukaan 34 % kaikista vastaajista (15–79 – vuotiaat) ilmoittaa oppineensa uimataidon uimahallissa, kun osuus edellisessä vuonna 2016 toteutetussa tutkimuksessa oli 23 %.
Erityisesti nuorimman ikäryhmän (15–24 – vuotiaat) kohdalla nousu edellisestä tutkimuksesta on huomattava. Osuus on nyt 59 %, kun se vuonna 2016 oli 48 %.
Myös uimataidossa on hyvää kehitystä
77 % kaikista vastaajista ilmoittaa osaavansa uida pohjoismaisen määritelmän mukaan, kun ensimmäisessä vuonna 2010 tehdyssä tutkimuksessa osuus oli 68 % ja edellisessä vuoden 2016 tutkimuksessa 70 %.
Niin nuorimmalla (15-24 – vuotiaat) kuin vanhimmalla (65-79 – vuotiaat) ikäryhmällä muutos parempaan on selkeää. Nyt näiden ikäryhmien osuudet ovat 91 % ja 69 %, kun edellisessä tutkimuksessa vastaavat osuudet olivat 84 % ja 62 %.
Uimataidon kehittämiseen näyttäisi olevan halua erityisesti nuoremmilla ikäryhmillä. Noin viidennes 15-49 – vuotiaista ilmoittaa olevansa kiinnostunut uintitekniikkakurssista.
Pohjoismainen uimataidon määritelmän mukaan henkilö on uimataitoinen, jos hän pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään pinnalle ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään.
Arviot käyttöasteen kehityksestä ovat edelleen varovaisia
Uimahallibarometriin vastanneiden uimahallien palveluvastaavien arvio uimahallien käyttöasteen kehityksestä on tälläkin kertaa edellisiä kertoja varovaisempi. Yhä harvempi arvioi käyttöasteen kasvavan ja yhä useampi arvioi sen vähentyvän.
Tälle voi olla selityksenä se, että kun osassa maata kärsitään jatkuvista muuttotappioista niin samaan aikaan osassa maata yhä useampi uimahalli käy jo ahtaaksi ja uimahallin käyttöasteen kasvulle ei enää ole sijaa. Myös koronapandemian tuoma poikkeustilanne voi vaikuttaa tällä kertaa arvioihin.
Asiakasbarometrin puolelta katsottuna ei varovaisuuteen näyttäisi olevan tarvetta. Asiakasbarometrin mukaan yhä useampi harrastaa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa. 54 % vastaajista ilmoittaa harrastavansa vähintään kerran vuodessa ja 27 % vähintään kerran kuukaudessa. Ensimmäisessä asiakasbarometrissa vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat 49 % ja 17 %.
Erityisesti seniori-ikäisille uimahalli on merkittävä liikuntapaikka. Yksi kolmesta 65-79 – vuotiaiden ikäryhmään kuuluvasta ilmoittaa harrastavansa uintia tai vesiliikuntaa uimahallissa vähintään kerran kuukaudessa.
Asiakasbarometrin vastausten mukaan myös koronapandemian vaikutus näyttäisi jäävän vähäiseksi. Uintia tai vesiliikuntaa harrastavien joukosta vain 2 % ilmoittaa, että he eivät aio jatkaa harrastustaan pandemian jälkeen. 83 % ilmoittaa jatkavansa kuten ennenkin.
Allas- ja toimintovalikoima monipuolistuu
Uimahallibarometrissa on kaikilla tutkimuskerroilla kysytty palveluvastaavilta myös heidän edustamansa uimahallin allas- ja toimintovalikoimasta.
Uintiallas ja opetusallas ovat olleet uimahallien tärkeimmät altaat jo vuosikymmeniä ja ovat sitä edelleen.
Näiden rinnalla muihin kuin varsinaisesti uimiseen ja uimaopetukseen tarkoitettujen altaiden ja toimintojen määrä näyttäisi kasvavan sitä mukaa, kun vanhoja uimahalleja korvataan uusilla tai niihin tehdään mittavampia peruskorjauksia ja laajennuksia.
Vapaampi suhtautuminen uima-asuihin
Uimahallien palveluvastaavien vastauksista käy ilmi yhä vapaampi suhtautuminen uima-asuihin. Uimashortsit ja burkinit sallitaan nyt jo suuressa osassa uimahalleja. Tavallisissa shortseissa ei sen sijaan ole juurikaan asiaa uimahalleihin.
Yksityisyyden suojaa antavia tilaratkaisuja on uimahallibarometrin mukaan nyt jonkin verran enemmän tarjolla kuin edellisellä tutkimuskerralla. Asiakasbarometriin vastanneet kaipaavat kuitenkin vielä selkeää parannusta tällä saralla.
Monipuolista allas- ja toimintovalikoimaa, vapaampaa suhtautumista uima-asuihin ja yksityisyydensuojaa tarjoavia ratkaisuja kaipaavat asiakasbarometrin mukaan nuorimmat ikäryhmät (15-34 -vuotiaat). Mainitut seikat huomioimalla voisi olla mahdollisuus saada näissä ikäryhmissä aktiivisten, vähintään kerran kuukaudessa harrastavien osuus samalle tasolle vanhempien ikäryhmien kanssa.
Avustaja pääsee uimahalliin yleensä maksutta
Asiakasbarometrissa kysyttiin heikkonäköisten huomioimisesta mm. kontrastivärien käytön ja merkintöjen koon osalta. Tuloksen mukaan myös heikkonäköisten huomioinnissa on kohentamisen varaa. Valtaosa kaikkien ikäryhmien vastaajista kokee tarvetta parannuksiin. Osa jopa kokee, ettei heikkonäköisiä ole huomioitu lainkaan.
Uusimmassa palveluvastaaville suunnatussa kyselyssä kysyttiin erityistä tukea tarvitsevan henkilön mukana tulevan avustajan sisäänpääsymaksusta. Avustaja näyttäisi pääsevän maksutta lähes kaikkiin uimahalleihin.
Vain 4 % palveluvastaavista ilmoitti, että heidän edustamassaan uimahallissa myös avustajasta menee sisäänpääsymaksu. Tutkimusajankohtana EU:n Vammaiskortti oli käytössä jo noin puolessa uimahalleista.
Molempien barometrien raportit löytyvät SUH:n verkkosivujen materiaalipankista.
Teksti: Ilpo Johansson
Kirjoittaja on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n tekninen asiantuntija.
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 1/2021.
