Helsingin kaupunkikasviopas on avoin kaikille kunnille

Kaupunkirakenne tiivistyy, siksi tarvitaan elämyksellisempää ja kestävämpää kasvillisuutta. Helsingin kaupungin palkittu Kaupunkikasviopas auttaa.

Kasveilla on kaupunkiympäristössä tärkeitä tehtäviä. Kasvit ovat oleellinen osa viihtyisää ympäristöä: ne kukkivat ja tuoksuvat, ja ovat kasvutavoiltaan ja muodoiltaan kauniita. Sen lisäksi ne mm. tuottavat ilmakehään happea, sitovat hiilidioksidia, tuovat varjostusta, vaimentavat tuulta, ehkäisevät kaupunkitulvia ja toimivat eliöiden ravintona ja elinympäristönä.

Kasvit ovat myös tärkeä osa kulttuurihistoriaa, kaupunkikuvaa ja paikallista identiteettiä. Lisäksi kasvit ovat kaupunkiympäristön pitkäikäisimpiä elementtejä: puut voivat elää jopa satoja vuosia.

Kasvit ovat tärkeä ja osaamista edellyttävä osa kaupunkiympäristön suunnittelua. Onnistuneiden kasvivalintojen avulla synnytetään pitkäikäistä ympäristöä, luodaan kauneutta ja lisätään kaupunkiympäristön biologista monimuotoisuutta, jota edistää mahdollisimman monipuolinen kasvilajilajien käyttö. Monilajisuutta pidetään myös parhaana tapana varautua ilmastonmuutokseen.

Helsingin kaupunki tiivistyy, ja haluaa siksi kehittää kaupunkikasvillisuutensa kestävyyttä, elämyksellisyyttä ja pitkäikäisyyttä vaativassa kasvuympäristössä samalla tietoisesti ilmastonmuutokseen varautuen. Helsinki haluaa myös edistää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja vaalia Helsingille ominaista kaupunkikuvaa suojelemalla tunnusomaista kulttuurikasvilajistoaan.

Kasvilajivalintojen helpottamiseksi Helsingin kaupunki julkisti syksyllä 2020 Suomessa ainutlaatuisen, nettiselaimella käytettävän Helsingin Kaupunkikasvioppaan.

Kaupunkikasvioppaan valtava tietopaketti on tarkoitettu päivittäiseksi työkaluksi kaikille ympäristöä suunnitteleville. Oppaasta löytyy monipuoliset, pitkäaikaiseen kokemukseen ja kirjallisuuteen perustuvat suositukset kaupungin tavoitteiden mukaisten kasvivalintojen tekemiseksi Helsingin rakennettuihin ympäristöihin.

Palkittu kokonaisuus kaikkien käyttöön

Kaupunkikasvioppaan kasvilajisuositukset koskevat julkisessa tilassa käytettäviä kaupunkipuita, pensaita, köynnöksiä, perennoja ja kukkasipuleita. Vaikka opas onkin tarkoitettu ensisijaisesti viheralan ammattilaisille, oppaasta kuka tahansa voi tarkistaa, mitkä kasvit menestyvät kaupunkiympäristön vaativissa olosuhteissa – eli mitä myös omalle pihalle kannattaa istuttaa.

Helsingin Kaupunkikasviopas ei ole aivan uusi formaatti. Sen ensimmäinen pilottiversio valmistui perinteisessä julkaisumuodossa jo 2010. Vuonna 2020 oppaan sisältö on laajentunut huomattavasti ja sen sisältö on kokonaan päivitetty.

Sisältöpäivityksen yhteydessä kehitettiin julkaisun korvaava selainpohjainen käyttöliittymä. Käyttöliittymästä pyrittiin tekemään niin helppokäyttöinen ja visuaalisesti innostava, että se houkuttelisi oppaan päivittäiseen käyttöön.

Kaupunkikasvioppaan sisällöstä ja sen edelleen kehittämisestä vastaa Kaupunkiympäristön toimialan kokeneista asiantuntijoista koostuva työryhmä. Käyttöliittymä kehitettiin yhteistyössä WSP Finlandin kanssa.

Kaupunkikasvioppaan innovatiivisuus on jo huomioitu Suomessa: Suomen Kuntatekniikan yhdistys palkitsi sen syksyllä 2020 Vuoden kuntatekniikan saavutuksena kehityshankkeiden sarjassa.

Kaupunkikasvioppaan sisältö pohjautuu pitkäaikaiseen kokemukseen

Kaupunkikasviopas pohjautuu pitkäaikaisiin ja laaja-alaisiin kokemuksiin. Kasvilajisuositukset on tehty paneutuen laajasti viheralan kasvitutkimukseen, kirjallisuuteen, Helsingin kaupungin kasvilajikokeiluihin ja muihin käytännön kokemuksiin julkisilla viheralueilla Helsingissä, Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa.

Suosituksia laadittaessa tutustuttiin myös kasvinterveys-, taimiaineisto- ja vieraslajilainsäädäntöön sekä valtakunnallisiin viheralan suosituksiin ja ohjeisiin (esimerkiksi KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli).

Helsingin kaupunkikasviopasta tehdessä huomioitiin myös Helsingin kaupungin voimassa olevat linjaukset ja strategiat. Tällaisia ovat mm. Helsingin kaupunkistrategia, Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009), Helsingin kaupunkipuulinjaus (2014) ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen pyrkivä LUMO-ohjelma (2020).

Kaupunkikasviopas julkistettiin syksyllä 2020. Se ei kuitenkaan ole koskaan valmis. Opas päivittyy ja laajenee tarpeiden, tilanteiden, lainsäädännön ja linjausten muuttuessa ja uusien kokemusten karttuessa. Uusi käyttöliittymä kuitenkin mahdollistaa sisällön laajentamisen ja tietojen päivityksen nopeasti ja helposti.

Kaupunkikasvioppaan rakenne ja käyttö

Kaupunkikasviopas toimii selaimella. Oppaassa on lyhyitä kaupungin tahtotilaa ilmaisevia tekstejä ja kahdenlaisia taulukoita: laajoja hakutaulukoita ja valmiiksi suodatettuja lajiluetteloita.

Suodatuksien avulla voi etsiä esimerkiksi kasveja eri käyttötarkoituksiin tai eri aikakausien kohteisiin. Kaikissa taulukoissa toimii sama helppo hakutoiminto, jonka avulla taulukoista voi suodattaa tietoa sanahakujen avulla. Taulukot voi tarvittaessa myös ladata omalle koneelle excel-muodossa.

Oppaassa listataan myös kasveja, joita ei käytetä: haitallisia vieraskasveja koskeva osuus perustuu lainsäädäntöön. Siitä voi tarkistaa ne haitalliset vieraskasvit, joita ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin. Kasvinterveysriskien hallitsemiseksi oppaassa on muutamia Helsingin omia kasvilajien käyttörajoituksia.

Haastavaa katuvihreän suunnittelua varten on koottu ihan oma tietopakettinsa.

Koska laadukkaat taimet ja niiden saatavuus ovat oleellinen osa onnistuneita istutuksia, oppaasta löytyy myös suositeltavat taimikoot kaikille kasviryhmille ja tiedot pitkän kasvatusajan vaativien kaupunkipuiden, esimerkiksi katupuiden taimien saatavuudesta.

Mihin kasvisuunnittelun kysymyksiin tarvitset täsmävastauksia?

Kaupunkikasvioppaasta löytyy vastauksia esimerkiksi seuraavanlaisiin kaupunkiympäristön suunnittelussa eteen tuleviin kysymyksiin:

• mitkä puulajit soveltuvat ahtaaseen katutilaan?
• mitkä pensaat sopivat näkemäalueille?
• mitkä ruohovartiset lajit soveltuvat hulevesialueille?
• mitä haitallisia vieraskasvilajeja Helsinkiin ei istuteta tai kylvetä?
• mitkä puut ja pensaat sopivat 1950-luvun puiston peruskorjaukseen?
• mitkä puu- ja pensaslajit kuuluvat Helsingin tunnistettavaan kulttuurimaisemaan?
• mikä pensas olisi kukkiva katseenvangitsija pieneen taskupuistoon?
• mitä turvallisia pensaita voi istuttaa haitallisen kurtturuusun tilalle?
• mitä kukkasipuleita kannattaa istuttaa niitylle?
• mitkä suositeltavista kasveista ovat myrkyllisiä?
• minkä kokoisina eri katupuut istutetaan Helsingissä?
• mitä hyviä lehmuslajikkeita Suomessa on saatavana?

Viheralan ammattilaisille

Helsingin Kaupunkikasviopas on tarkoitettu viheralan ammattilaisille. Kaupunkikasvioppaan tärkeintä kohderyhmää ovat rakennettujen viherympäristöjen suunnittelijat ja suunnittelun tilaajat, mutta myös asukkaat, päättäjät ja opiskelijat saattavat löytää siitä hyödyllisiä tietoja.

Myös viheralan ulkopuolisille kaupunkiympäristön asiantuntijoille opas voi avata silmiä kasvivalikoiman monipuolisuuden mahdollisuuksiin ja merkitykseen kaupunkiympäristössä.

Kaupunkikasviopas on valtava tietopaketti. Voi kestää hetken ennen kuin sen sipulimainen logiikka täysin avautuu käyttäjälle. Kannattaa kuitenkin astua rohkeasti sisään ja tutustua sen sisältöön. Opas on tarkoitettu käytettäväksi!

FAKTA

Kaupunkikasvioppaan työryhmä Kaupunkiympäristön toimialalla:

• viherkunnossapidon tiimipäällikkö Katriina Arrakoski
• viherkunnossapidon puistovastaava Pekka Engblom
• puisto- ja katuympäristöhankkeiden asiantuntija Kaija Laine
• puistoviestinnän asiantuntija Elina Nummi
• kasviasiantuntija Satu Tegel (vetäjä)
• puuasiantuntija Minna Terho
• luontoasiantuntija Tuuli Ylikotila

 Kaupunkikasvioppaan käyttöliittymän työryhmä WSP Finlandissa:

• graafinen suunnittelija, projektipäällikkö Ari Kujala
• asiantuntija Elina Regårdh

 

Teksti: Satu Tegel

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 1/2021.