Turpeen käytön vähentäminen luo uudistumispaineita myös kunnallisiin energiayhtiöihin. (Kuva: Esa Melametsä)

Turpeen käytön vähentäminen luo uudistumispaineita myös kunnallisiin energiayhtiöihin. Sodankylään luodaan kaukolämpölaitosmallia, jossa biohiililaitoksen ympärille rakentuu kiertotalouteen perustuva ruoan- ja energiantuotannon ekosysteemi. Malli on suunnattu ympäri Suomen kaukolämpölaitoksiin, joissa siirrytään uusiutumattomista energialähteistä uusiutuviin energialähteisiin.

Uuden sukupolven kaukolämpölaitosmalli –hankkeessa luodaan kaukolämpölaitoksen ympärille toimintamallia, jonka keskeisenä ajatuksena on yhdistää paikallista energian- ja ruoantuotantoa, Sodankylän kunta kertoo tiedotteessaan.

Kaukolämpölaitoksen yhteyteen mallinnetaan järjestelmää, jossa hyödynnettäisiin paikallisia raaka-aineita sekä tuotettaisiin lämpöä, sähköä, ruokaa ja muita kiertotalouskonseptiin sopivia tuotteita. Hankkeessa mukana ovat Sodankylän kunta, Vaasan yliopisto ja Luonnonvarakeskus.

EAKR-hankkeessa selvitetään, olisiko laitoksen toimintaan kannattavaa yhdistää kasvi- tai kasvuhuonekasvisten, kiertovesikasvatetun kalan ja hyönteisten kasvatusta sekä biokaasutuotantoa. Kaukolämpölaitos olisi biohiililaitos, joten lämmön tuotannosta syntyisi myös biohiiltä myytäväksi.

– Toimintamallissa paikallisia resursseja hyödynnettäisiin nykyistä tehokkaammin ja samalla luotaisiin myyntituotteita. Mallia voisi hyödyntää kuntien omavaraisuuden vahvistamiseen energian- ja ruoantuotannon suhteen, sanoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Lokka Sodankylän kunnasta.

Malli perustuu laajaan kiertotalous-ajatteluun, jossa kaikki raaka-aineet ja luonnonvarat pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lämmön, veden ja ravinteiden kiertoa laitoksen eri yksiköiden välillä.

Lämmöntuotannossa hyödynnettäisiin lähialueiden metsäteollisuuden puupohjaista ylijäämää. Kokonaisuuden muihin yksiköihin voitaisiin ohjata muun muassa teuras- ja biojätteitä, jolloin alueelliset sivuvirrat valjastettaisiin hyötykäyttöön.

– Myös järjestelmästä syntyvät tuotteet ohjattaisiin lähialueille, joten kokonaisuus parantaisi alueellista jalostusarvoa sekä paikallista huoltovarmuutta. Tätä kautta haetaan hyötyjä myös aluetalouden vahvistamiseen, Lokka kertoo.

Hankkeen konkreettisena tuotoksena syntyy laskenta- ja kartoitusmalli, joka on kenen tahansa käytettävissä. Mallin avulla voidaan suunnitella vastaavaa teollista ekosysteemiä ja laskea sen kokonaistaloudellista kannattavuutta varioimalla esimerkiksi tuotantomääriä, kasvi- ja kalalajeja tai sähkön hintoja.

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*