Jos stadionalueen uudisrakennukset rakennettaisiin puusta ja kaava-alueen rakennusten lämmitysenergia tuotettaisiin maalämpöpumpulla, kokonaishiilijalanjälki voisi selvityksen mukaan olla jopa 45 % pienempi verrattuna tavanomaisiin betonirakentamisen ja kaukolämmön päästöihin. (Kuva: Espoon kaupunki/Arkkitehtitoimisto HKP)

Espoon Tapiolan merkittävintä urheilupalveluiden keskittymää kehitetään rakentamalla alueelle uusi jalkapallostadion, minkä lisäksi asemakaavassa on varattu korttelialueita asuntorakentamiselle, monitoimihallille, hotellille, mailapelihallille sekä ulkoliikuntapaikoille, kuten lämmitettäville tekonurmikentille ja tekojääradalle.

Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa keskeisenä tavoitteena on ilmastovaikutusten minimointi. Espoon kaupungin strategiassa yksi tärkeimpiä tavoitteita on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Tapiolan jalkapallostadionin kaava-alueen hiilineutraaliussuunnitelma edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista.

Hankkeessa tarkasteltiin vaihtoehtoisia toteutusmalleja sekä energiajärjestelmän että rakennusmateriaalien osalta elinkaaren kaikissa vaiheissa sisältäen rakentamisen, käytön ja käytön jälkeisen ajan.

Jos stadionalueen uudisrakennukset rakennettaisiin puusta ja kaava-alueen rakennusten lämmitysenergia tuotettaisiin maalämpöpumpulla, kokonaishiilijalanjälki voisi selvityksen mukaan olla jopa 45 % pienempi verrattuna tavanomaisiin betonirakentamisen ja kaukolämmön päästöihin. Selvityksessä tuotiin esille myös kaukolämmön mahdollisuus kehittyä hiilineutraaliksi.

– Vähähiilisyyttä tukevat tavoitteet yleistyvät vähitellen kaupunkien kaavoituksen ja aluekehittämisen hankkeissa, mikä lisää selvitystarpeita eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, sanoo selvityshankkeen projektipäällikkö Petri Tuormala.

– Selvityksemme mukaan Tapiolan tulevan jalkapallostadionin ja sitä ympäröivien rakennusten kokonaishiilijalanjälkeä voisi alentaa merkittävästi puurakentamisella ja paikallisiin energialähteisiin, kuten maalämpöön perustuvalla energiajärjestelmällä, jossa lämpöä kierrätetään ja varastoidaan alueella, Tuormala kertoo.

Espoon kaupungin arkkitehti Toni Saastamoinen kertoo, että keskeinen tavoite oli hahmottaa eri vaiheissa tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia hankkeen kokonaispäästöihin: – Uskon, että selvityksestä on konkreettista apua kaupungin sisäisten tahojen yhteistyön tiivistämisessä.

FCG:llä lähdelämmön mahdollisuuksia on tutkinut Mika Autiopelto.

– Valtaosa alueen kasvihuonepäästöistä on peräisin energiantuotannosta ja -kulutuksesta, minkä vuoksi selvityksen yksi tärkeistä painopisteistä oli alueen energiajärjestelmän kehittäminen.

Selvitystyö myös osoitti, että hiilineutraaliustavoitteeseen pääseminen edellyttää paikoitellen vakiintuneista toimintatavoista poikkeamista, eri toimialojen ja toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä osapuolten sitoutumista toimenpiteiden jalkauttamiseen.

Työn tuloksena syntyi toimenpidesuunnitelma, jonka pohjalta Tapiolan urheilupuiston suunnittelua, rakentamista ja energiaratkaisuja voidaan ohjata kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa.

Selvitys valmistui alkuvuodesta 2021 ja se laadittiin yhteistyössä Finnish Consulting Groupin, Green Building Partnersin ja Espoon kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Työhön osallistui monialainen asiantuntijaryhmä, joka tarkasteli vähähiilisen suunnittelun, rakentamisen ja energiajärjestelmän vaihtoehtoja hankkeen eri kehitysvaiheissa.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tapiolan urheilupuiston kaavan 18.2.

(Lähde: FCG Oy)

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.