Koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen, tuore tutkimus kertoo.

Matalan koulutus- ja tulotason naapurustot ovat aliedustettuina kunnanvaltuustoissa ja se näkyy niiden palveluissa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan naapuruston poliittinen edustus vaikuttaa naapuruston palvelutasoon.

Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa asiaa selvitettiin vertaamalla kunnanvaltuustojen jäsenten asuinpaikkoja ja koulujen sijainteja sekä lakkauttamisia kolmen valtuustokauden ajalla vuosina 2005–2017. Kävi ilmi, että mitä vähemmän valtuutettuja asui koulun läheisyydessä, sitä todennäköisemmin se lakkautettiin vaalikauden aikana.

Kuntavaaliehdokkaat saavat selvästi enemmän ääniä omasta naapurustostaan kuin muilta alueilta, vaikka Suomen vaalijärjestelmä ei pakota äänestämään oman alueen ehdokasta. Matalan koulutus- ja tulotason alueiden aliedustus valtuustoissa johtuu todennäköisesti siitä, että niiden asukkaat äänestävät muita vähemmän ja usein äänestetään oman naapuruston ehdokkaita.

Tällainen äänestyskäyttäytyminen voi syventää alueiden eriytymistä, sillä se luo valtuutetuille kannustimia suunnata julkisia varoja omiin naapurustoihinsa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin paitsi sitä, mistä kouluja on suljettu, myös sitä millaisia seurauksia sulkemispäätöksillä on ollut alueille.

Koulun lakkauttaminen johtaa valikoivaan muuttoliikkeeseen siten, että suurituloiset muuttavat naapurustosta pois. Se taas voi voimistaa alueiden eriytymistä ja kasvattaa alueellista epätasa-arvoa kunnanvaltuustoissa. Kun kukaan ei ole puolustamassa alueen palveluja valtuustossa, niitä on helppo leikata myös jatkossa.

Vaikka eriytymiskehitys on kansainvälisestin vertaillen Suomessa edelleen suhteellisen maltillista, se on voimistunut etenkin suurissa kaupungeissa.

Milka Valtanen
milka.valtanen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*