Helsingiltä kuluu normaalilumisina talvina yli 20 miljoonaa euroa lumen auraamiseen ja vastaanottamiseen. (Kuva: Ville Miettinen)

Helsingin Hernesaaressa, aivan niemen kärjessä, sijaitsee Suomen ainoa lumenvastaanottopaikka, jossa aurattu meri kipataan mereen. Lumen mukana Itämereen päätyy tavanomaisena talvena tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

Poikkeuksellisen lumisina talvina määrät ovat tätä suurempia.

Helsingin poliisi on saanut vuosina 2019 ja 2021 samantyyppiset ilmoitukset. Niissä poliisia on pyydetty tutkimaan, syyllistyykö aurattua lunta mereen kaatava Helsingin kaupunki ympäristörikokseen.

Lumen kaataminen mereen ei kuitenkaan ole ympäristönsuojelulain tai Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten perusteella kiellettyä. Siksi poliisin tarkasteli esiselvityksessään, ovatko yksittäiset lumikuormat Hernesaaressa sisältäneet yksilöityjä jätteitä, jotka olisi jätetty mereen ja siten aiheutettu epäsiisteyttä tai esimerkiksi maiseman rumentumista.

– Tällaisia yksilöityjä havaintoja lumikuorman sisältämistä jätteistä ei esiselvityksessä tullut ilmi, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Sampsa Marttila Helsingin poliisin tiedotteessa.

Poliisi ei epäile, että Helsingin kaupunki olisi syyllistynyt rikokseen, eikä tämän vuoksi aloita esitutkintaa.

Lumen mereen kaatamisen kieltämistä selvitetty

Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan Helsingin kaupunki käyttää vuosittain noin 21 miljoonaa euroa lumen auraamiseen ja vastaanottoon. Vuonna 2015 julkaistussa selvityksessä Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2050 kartoitettiin kaupungin vaihtoehtoja lumen vastaanoton järjestämiseksi.

Selvityksen mukaan lumen mereen kaataminen on kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen näkökulmasta parempi vaihtoehto, kuin lumen kuljettaminen pitkien etäisyyksien päähän. Samalla todettiin, että lumi roskaa Itämerta ja toimii mikromuovien reittinä vesistöön.

Myös lumen mereen kaatamisen täyskieltoa on pohdittu. Ympäristöministeriö julkaisi viime lokakuussa selvityksen lumen mereen kaatamisen kieltämisestä.

Selvityksessä katsottiin, että täyskielto olisi toimenpiteenä ylimitoitettu. Työläs lainsäädäntöprosessi aiheuttaisi toimenpiteitä ainoastaan Helsingissä ja sielläkin vain yhdessä lumen vastaanottopisteessä. Myös merellä sijaitsevan lumenvastaanottopaikan muuttaminen ympäristöluvanvaraiseksi toiminnaksi olisi selvityksen mukaan toimena ylimitoitettu.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan potentiaalinen ratkaisu Helsingin lumiongelmaan olisi lumensulatuslautta, joka puhdistaisi mereen tai viemäriin laskettavan sulamisveden roskista.

Sulatuslautan voisi sijoittaa joko maalle tai kelluvaksi laitokseksi mereen. Se voisi toimia energiatehokkaasti monipuolisilla energialähteillä merivedestä ja hukkalämmöstä maakaasuun.

Toisena mahdollisena vaihtoehtona selvitys pitää lumensulatuskonttia.

Meren roskaantumista torjutaan uusilla innovaatioilla

Merten muoviroska on maailmanlaajuinen ongelma. Itämerellä muovia päätyy maalta mereen muun muassa jokien, hulevesien, tuulen ja risteilyalusten mukana.

Itämeri on yksi maailman liikennöidyimmistä merialueista ja Helsingin Satama koko Euroopan vilkkaimmin liikennöity matkustajasatama.

Helsingissä Itämeren roskaamista torjutaan muun muassa ylläpidon, erilaisten koordinoitujen toimenpiteiden ja rantatalkoiden avulla. Esimerkiksi Helsingin merialueiden ja saariston puhtaanapidosta vastaava kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi viime vuonna Helsingin edustan merialueelta 80 kuutiometriä roskaa.

Viime keväänä kaupunki valitsi neljä startup-yritystä Itämerihaasteen nopeisiin kokeiluihin. Niiden tehtävänä oli testata ratkaisuja meren muoviroskaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

– Vaikka Helsingissä tehdään jo nyt paljon Itämeren suojelemiseksi, se ei riitä. Vanhojen toimivien ratkaisujen rinnalle tarvitaan täysin uusia ratkaisuja. Rahoittamalla nopeita kokeiluja voimme pienellä panostuksella saada nopeasti selville, miten innovaatiot toimivat ja kannattaako niiden käyttöä laajentaa, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki Helsingin kaupungin tiedotteessa.

Viime vuoden aikana Clewat Oy kokeili uudenlaista roskienkeruualusta, jolla merestä voidaan tehokkaasti kerätä makro- ja mikromuovia. Innogreen puolestaan testasi viherseinän kykyä suodattaa huleveden mukana kulkeutuvaa muovia.

Biosatama Oy selvitti, kuinka paljon muoviroskaa kulkeutuu mereen risteilyalusten ruokajätteen mukana. Bloft Design Lab taas rakensi 3D-suurtulostimen, jolla merestä kerätystä muoviroskasta voidaan tulostaa SUP-lautoja.

Tarkoituksena on, että Helsingin rannikko- ja merialueilla kokeiltuja menetelmiä voi hyödyntää jatkossa myös muualla Suomessa ja Itämeren rannoilla.

Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Miten on mahdollista, että vihreiden vallassa olevassa Helsingissä tapahtuu tällaista meren saastuttamista

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*