Ilmastotavoitteet vaativat kunnilta syvempää yhteistyötä yritysten kanssa – "On tärkeää, että kaupungit ymmärtävät roolinsa"

Ruoantuotanto on välttämätöntä, mutta myös suuri ongelma, joka muodostaa noin neljäsosan ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Nykymenolla hedelmällinen maaperä loppuu maailmasta 60 vuodessa, arvioi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö.

Yksi tapa vähentää ruoantuotannon kuormittavuutta on urbaani ruoantuotanto, eli kaupunkiviljely. Ideana on tuottaa syötävää lähellä sekä kuluttajaa että luonnonvaroja säästäen. Kaupunkiviljely kuluttaa vettä ja energiaa vähemmän kuin perinteinen kasvihuoneviljely. Lisäksi se lyhentää kuljetusmatkoja ja vähentää hävikkiä.

Tampereella on paraikaa käynnissä pilottihanke, jossa urbaanit ruoantuottajat tekevät yhteistyötä kaupungin kanssa. Tulevaisuuden ruoantuotantotavat kasvavat Hiedanrannassa.

Pilotit ovat osa Tampereen KIEPPI-hanketta. Hankkeen projektipäällikön Karoliina Tuukkasen mukaan nyt on oikea aika miettiä, mikä rooli kaupungeilla ja kaupunginosilla on urbaanin ruoantuotannon suhteen.

– Voisiko esimerkiksi maankäytössä tai yritystonttien luovutuksessa ottaa huomioon sen, minkälaista kestävää liiketoimintaa uuteen kaupunginosan halutaan?, Tuukkanen kysyy.

Tuukkanen muistuttaa, että kaupungit vaikuttavat monella tavoin ruoantuottajien toimintamahdollisuuksiin.

– On tärkeää, että kaupungit ymmärtävät oman roolinsa ja vaikuttavuutensa.

Kiertotalous ja ilmastotavoitteet edellyttävät yhteistyötä 

Moni kaupunki on asettanut itselleen kunnianhimoisia kiertotalous- ja hiilineutraaliustavoitteita. Ilmastotavoitteet vaativat yhteiskunnalta laajaa ja systemaattista muutosta. Tämä edellyttää kunnilta myös uudenlaista yhteistyötä yritysten ja yksityisen sektorin kanssa.

Tuukkasen mukaan syvempää yhteistyötä yritysten kanssa vaadittaisiin paljon nykyistä aiemmassa vaiheessa, kuten kaavoitusta suunniteltaessa.

– Kestävyystavoitteet ovat aika hurjia, eikä ole mitenkään mahdollista, että kaupungit saavuttaisivat niitä yksinään. Yksityisellä sektorilla on sekä tarvittavaa rahaa että innovaatiokykyä. Tämä välillä unohdetaan, Tuukkanen sanoo.

Ruoantuotannossa asetelma korostuu. Kunnat eivät ole ruoantuottajia. Siksi siirtymä kohti kestävää ruokateollisuutta on pitkälti ruoantuottajien käsissä.

Kaupungit voivat edistää tätä siirtymää luomalla eri toimijoille kestäviä ja hiilineutraaleja toimintamahdollisuuksia. Keskiöön nousevat esimerkiksi maankäytön ratkaisut ja kaavoitus sekä uudet toimintamallit kaupunkien ja yritysten yhteistoiminalle.

– Kaupunki on alusta ja kehityskumppani, Tuukkanen kiteyttää.

Hänen mukaansa sekä kuntien että yksityisen sektorin on mukauduttava toistensa toimintaan, jotta syvempi yhteistyö olisi mahdollista. Kuntien on selvitettävä, mitä yritykset tarvitsevat voidakseen toimia kestävästi.

Jo perinteisten kaupunkiorganisaatioiden rytmi on monesti hyvin erilainen kuin yritysten. Kunnissa päätöksentekoprosessit vievät usein kuukausia.

– Siinä ajassa moni start up -yritys ehtii syntyä ja kuolla.

Kaupunkiviljely kiinnostaa yrityksiä 

Kaupungeissa on ennenkin järjestetty kaupunkiviljelyhankkeita. Niissä kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti mukana ruoan tuottajina.

Nyt tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavalle liiketoiminnalle. Näin on toimittu jo useamman vuoden maailmalla, esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassa.

Tuukkasen mukaan kaupungilla pohdittiin aluksi, riittäisikö yrityksillä kiinnostusta urbaaniin ruoantuotantoon myös Suomessa. Lopulta innostuneiden määrä yllätti. Yhteydenottoja tuli paljon niin pieniltä kuin keskisuuriltakin yrityksiltä.

– Viimeisten viiden vuoden aikana on kehitytty hirveästi. Yritykset ovat kyllä valmiina siirtymään kiertotalouteen. Nyt katse kääntyy kaupunkeihin. Kuinka saamme luotua kestäviä toimintamahdollisuuksia?

Mukana kolme yritystä 

Lopulta kaupungin KIEPPI-hankkeeseen pääsi mukaan kolme yritystä: Blokgarden, Meluta ja Netled.

Blokgarden kehittää palvelua, jossa asiakkaille toimitetaan keväällä valmiiksi istutettu viljelylaatikko, joka haetaan syksyllä sadonkorjuun jälkeen pois. KIEPPI-hankkeessa yritys kokeilee suljettuun kiertoon perustuvaa kasvualustaa. Toimivassa suljetussa kierrossa ravinteet eivät mene hukkaan, vaan kasvualustaa voisi käyttää seuraavana vuonna uudestaan ja silti sen maaperän viljavuus säilyisi.

Meluta testaa viljelyrobottia Blokgardenin viljelylaatikoissa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva Farmbot automatisoi viljelyn kolme isointa osa-aluetta, sillä robotti hoitaa kylvämisen, kastelun ja rikkaruohojen kitkemisen. Tavoitteena on saada selville, kuinka hyvin robotti toimii ja onko sille kiinnostusta kuluttajien tai ammattiviljelijöiden keskuudessa.

Netled on suunnitellut pieneen tilaan menevän vertikaaliviljelylaitteiston, joka mahtuu esimerkiksi ruokakauppoihin. Vertikaaliviljelyssä viljely tapahtuu monessa kerroksessa, ja sen idea on saada suuri sato pienellä pinta-alalla.

Hankkeessa yritys testaa palvelukonseptia, jossa kaupunkilaiset ja ravintolat voivat tilata haluamansa määrän kasveja, kuten yrttejä, jotka sitten kasvatetaan asiakkaita varten. Tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja logistiikan tuottamia ympäristövaikutuksia.

KIEPPI-hanke kehittää kumppanuusmallia 

Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli (KIEPPI) -hankkeessa kehitetään Espoon Kerasta, Tampereen Hiedanrannasta ja Turun Tiedepuistosta kestäviä kaupunginosia, joihin syntyy uutta kierto- ja jakamistalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa ja työpaikkoja.

– Hankkeen ytimessä on yritysten ja kuntien yhteistyö. Kumppanuushankkeissa pohdimme, miten kaupunki voi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa, Tuukkanne sanoo.

Vuonna 2019 alkanut hanke päättyy kesällä 2021. Lopputuloksena tuotetaan hiilineutraalin kaupunginosan kumppanuusmalli. Siinä kaupunkien kasvun tarvitsemat erilaiset materiaalivirrat kiertävät aluetaloudessa mahdollisimman suljetusti ja resurssiviisaasti. Hanke kokoaa yhteen kiertotalouden ratkaisuja, jotka tukevat kaupunginosien kehittymistä kestäviksi ja houkutteleviksi asukkaineen, työpaikkoineen ja palveluineen.

Toiminnan pääkohderyhmä ovat kierto- ja jakamistalouden tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset, joille tarjoutuu mahdollisuuksia kehittää ja pilotoida ratkaisuja todellisissa ympäristöissä. Lisäksi kohderyhmänä ovat muut kestävää kehitystä edistävät yritykset, tiedeyhteisöt ja kaupunkilaiset.

Tampereen kaupunki on hankkeen päätoteuttaja. Osatoteuttajia ovat Espoon kaupunki ja Turku Science Park Oy