Suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset tavoittelevat hiilineutraaliutta

Valtioneuvosto teki viime viikolla periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. Valtio ja kaupunkiseudut allekirjoittivat kestävään yhdyskuntarakenteeseen ja vähähiiliseen liikkumiseen tähtäävät sopimukset.

Sovittujen toimien toteutus Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla on osin jo käynnistynyt kesäkuussa saavutetun neuvottelutuloksen pohjalta.

Nyt sinetöidyillä sopimuksilla tavoitellaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja nostetaan kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Sopimukset on laadittu ensimmäistä kertaa 12-vuotisiksi eli vuosille 2020–2031.

Kaupunkiseutujen väestömäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvua, joten asuntotuotannon vauhdittaminen on yksi keskeisiä sopimusten tavoitteita. Puurakentamiseen on mukana erityisiä kannustimia.

-MAL-sopimukset ovat vakiintuneet osaksi kaupunkipolitiikan työkalupakkia vieden Suomea pitkäjänteisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 2030-luvulle katseen suuntaavat sopimukset ohjaavat maankäyttöä siten, että päästötön liikenne lisääntyy ja asuminen painottuu liikenteen kannalta hyville sijainneille, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoi.

-Tämän kaltaisen kokonaisuuden kehittäminen on mahdollista vain valtion ja kaupunkiseutujen kumppanuuden avulla. Kaupungit kirittävät koko Suomen ilmastotyötä kunnianhimoisten tavoitteittensa avulla, Mikkonen kiittää.

Yhteensä 1,4 miljardin toimenpiteet

Valtio on sitoutunut kestävän liikkumisen hankkeisiin yli 750 miljoonan euron rahoituksella ja yhdessä kuntien sitoumusten kanssa sopimuksilla käynnistetään vähintään 1,4 miljardin euron toimenpiteet.

Rahoituksesta suurin osa kohdennetaan raide- ja raitiotieliikenteeseen. Luvassa on myös merkittäviä parannuksia pyöräilijöiden ja kävelijöiden olosuhteisiin ja joukkoliikenteen palveluihin. Lisäksi sujuvoitetaan liikennejärjestelmää ja parannetaan liikenteen turvallisuutta.

-Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun uusissa MAL-sopimuksissa on historiallisen suuret panostukset kestävään liikkumiseen. Ajankohta ei voisi olla oikeampi, juuri nyt tarvitaan kipeästi ilmastoelvytystä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoi.

-Satsaukset kestävään kaupunkiliikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen tukevat talouskasvua ja työllisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Päästöttömät kaupungit rakentuvat laaja-alaisella yhteistyöllä, jota juuri MAL-sopimukset ovat. Harvoin voimme yhtä voimallisesti edistää kestävää kasvua, yleistä hyvinvointia ja ilmastotavoitteita samalla kertaa.

Asunto- ja liikennehankkeet käyntiin eri puolilla Suomea

Ministerit Mikkonen ja Harakka sekä kaupunkiseutujen edustajat allekirjoittivat sopimukset Helsingissä 8. lokakuuta.

-Helsingin seudulla on pitkä perinne MAL-sopimusten tekemisestä, ja tavoitteina on ollut pitää koko Helsingin seudun kasvu taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävänä ja kilpailukykyisenä. Sitä, että tälläkin kertaa päästiin neuvottelutulokseen, voidaan pitää onnistumisena, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoi.

-Helsingin seudun väestönkasvu tulee paljolti muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. On tärkeä pitää MAL-sopimus taloudellisesti kestävänä myös kaupunkien kannalta. Tällä hetkellä muuttoliike ei juurikaan kasvata verotuloja, mutta sen sijaan se lisää käyttömenoja ja investointitarpeita palveluiden järjestämisestä. Kasvukaupunkien investointikyvystä on huolehdittava, Mäkelä kertoi.

-Tampereen kaupunkiseudulla MAL-sopimus vauhdittaa liikkumisen murrosta. Olemme jatkossakin kaikilla liikennemuodoilla saavutettava kaupunkiseutu, jonka liikkuminen painottuu kestäviin liikennemuotoihin kuten joukko- ja raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoi.

-Kaupunkiseutu on sitoutunut kestävään kehitykseen ja ilmastotavoitteisiin. Lisäksi valmistaudumme kasvuun myös rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Toivomme MAL-menettelyn jatkuvan ja kehittyvän vielä pitkäjänteisemmäksi kumppanuussuhteeksi.

Tunnin juna mukana sopimuksessa

-MAL-sopimukset ovat konkreettisina välineinä omiaan lisäämään yhteistyötä sekä kaupunkiseutujen kuntien kesken että seutujen ja valtion välillä. Kansallisesti merkittävänä hankkeena Turun seudun MAL-sopimuksessa sovittiin Tunnin junan toteutuksesta Turun ratapihojen alueella sekä Turun raitiotiehankkeen edistämisestä. Näillä molemmilla on suuri elinvoima-, elinkeino- ja ilmastopoliittinen merkitys, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoi.

-Oulun seudulle ja Pohjois-Suomelle on erittäin tärkeää, että MAL-sopimukseen kirjattu Tampere-Oulu-välityskykytarkastelu tehdään nopeasti. Toivomme, että tarkastelu jouduttaa koko pääradan kehittämistä ja näin myös meille tärkeän Liminka-Oulu kaksoisraiteen etenemistä. Raideosuudella matkustaa noin 1,2 miljoonaa henkilöä vuodessa ja tavaraliikenteen noin 7 miljoonan tonnin kuljetusmäärät ovat toiseksi suurimmat koko Suomessa, Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala kertoi.

Toimenpiteet koskevat erityisesti vuosia 2020-2023 ja sopimukset päivitetään vuonna 2023. MAL-sopimusmenettelyä on laajennettu ja parhaillaan neuvotellaan kolmen uuden seudun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa.

Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä alueiden Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

(Lähde: Ympäristöministeriö)