Suomen korkein 152 metriä korkea piippu kaatui, kun räjähdyspanokset sytytettiin Pohjolan Voiman entisen hiililauhdevoimalan juurella Kristiinankaupungissa torstaina puolen päivän jälkeen. Pitkään seudun maamerkkinä ollut 2000 tonnin painoinen betonipiippu romahti näyttävästi jyrähtäen ja pölyten.

-Haikealta tuntui, kun kauas valtatie 8:lle saakka näkynyt 50-vuotias piippu poistui maisemasta, sanoi Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja Mila Segervall.

Samalla hän oli harmissaan siitä, että noin 60 voimalaitoksen työntekijää menetti työpaikkansa.

Pohjolan Voima teki jo vuosi sitten päätöksen purkaa sekä Kristiinankaupungin että Porin Tahkoluodon hiililauhdevoimalaitokset kannattamattomina. Samalla sähkömarkkinoilta poistui yhteensä 687 megawattia säätövoimaksi ja tehoreserviksi soveltunutta lauhdevoimakapasiteettia, josta Kristiinankaupungin voimalan osuus oli 452 megawattia.

Tahkoluodon voimalaitos on jo purettu ja Kristiinankaupungin voimalaitos puretaan ensi kesän loppuun mennessä, kertoi purkua urakoivan Deleten liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Siitä leikataan ja paloitellaan terästä ja rautaa kierrätykseen arviolta 15000 tonnia, jota rahdataan myyntii Porin Mäntyluodon sataman kautta maailman terästehtaille. Suunnilleen saman verran saadaan tiiltä ja betonia, jota kierrätetään murskeena muun muassa tienpohjiin Suomessa.

-Laitosten sulkemista vauhditti osaltaan se, että yhtiömme oli sitoutunut nostamaan hiilineutraali sähköntuotanto yli 95 prosenttiin tämän vuoden loppuun mennessä, kertoo PVO Lämpövoima Oy:n toimitusjohtaja Petri Hurri.

Molemmat voimalaitoksen ovat käyttäneet polttoaineena hiiltä. Sen vuoksi ne rakennettiin aikoinaan sataman välittömään läheisyyteen.

PVO:n omistamasta Kristiinankaupungin satamasta ovat lopullisesti hävinneet lähes viikoittain lastia purkaneet hiililaivat. PVO kauppa nyt satamaa. Luonnonväylän syvyys on 12 metriä.

-Piipun purku symbolisoi energia-alan murrosta kohti vähähiilistä energiaa, sanoi Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.

Ajan kuva on, että lauhdevoimala purettiin ennen aikojaan ympäristösyistä. Sitä oli kunnostettu säännöllisesti eikä se ollut vielä tiensä päässä.

Teksti: Tapio Mainio

Video: Kai Tirkkonen

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*