Junaliikenne vapautuu kilpailulle 2024, ja mm. Raumalla mietitään jo oman henkilöliikenteen aloittamista alueen elinvoiman kasvattamiseksi. (Kuva: Ville Miettinen)

Alueellista junaliikennettä haluttaisiin lisää maakuntien raiteille. Yksi asiasta kiinnostuneista on Rauman kaupunki, joka teetti selvityksen henkilöliikenteen käynnistämisestä uudelleen paikallisella radalla.

Junaliikenne vapautuu kilpailulle vuonna 2024, mutta maakuntien raideliikenteen tukemisesta ja kannattavuuden arvioinnista käydään jo nyt samanlaista keskustelua kuin alueellisista lentokentistä.

Alueellisen junaliikenteen kehittäminen kiinnostaisi moniakin seutuja eri puolilla Suomea. Henkilöliikenteen siirtyminen entistä enemmän kiskoille tarjoaisi keinon vähentää hiilipäästöjä ja se voisi lisätä alueiden elinvoimaa yhteyksien parantuessa. Kynnys liikenteen kehittämiseen on tietysti alimmillaan paikkakunnilla, joissa tarjolla olisi jo olemassa olevaa raideinfraaa.

Asiaa on pohdittu myös Raumalla, jossa rautatiellä on pitkä ja omintakeinen historia.

Liikenteen infraa mietittiin alueella paljon jo 1800-luvulla Rauman sataman ollessa yksi Suomen tärkeimmistä logistiikkakeskuksista.  Kaupunki päätti tuolloin rakentaa omalla kustannuksellaan 47 km:n pituisen Kokemäelle johtavan radan, jota täydennettiin myöhemmin muillakin rataosuuksilla. Radan rakentaminen oli valtava ponnistus: tätä voitaisiin verrata, lievästi liioitellen, oman lentokentän rakentamiseen nykyään.

Suomen ainoa kunnallinen rautatie

Suomen ainoa kunnallinen rautatie myytiin vuonna 1950 VR:lle, joka lopetti kannattamattomaksi katsomansa henkilöliikenteen radalla vuonna 1988. Tavaraliikenne on kuitenkin jatkunut vilkkaana koko ajan.

Nyt Rauman kaupunki on teettänyt liikenneselvityksen henkilöjunaliikenteen mahdollistamisesta välille Rauma-Kokemäki. Selvityksessä päivitettiin kysyntäennustetta, hahmoteltiin aikatauluja, liikennöintimallia ja kalustoa sekä rataosuuksilla tarvittavia toimenpiteitä.

Rauman kaupungin liikennepäällikkö Risto Peltosen mukaan selvitys osoitti henkilöliikenteen käynnistämisen olevan mahdollista järkevillä kustannuksilla. Henkilöliikenne myös ”mahtuu” radalle, vaikka tämä palvelee samalla vilkasta tavaraliikennettä. Viimeksi mainitun ei odoteta ainakaan hiljenevän tulevaisuudessa, kaupunkiin ollaan parhaillaan rakentamassa uutta, isoa sahaa. Investoinnin vaikutukset radan tavaraliikenteeseen jäävät tietysti nähtäväksi.

Henkilö- ja tavaraliikenne toimivat Peltosen mukaan hieman eri tavalla. Tavarakuljetukset ovat hitaampia, aikataulut väljempiä ja itse rataan kohdistuvat tekniset vaatimukset osin erilaisia.

Henkilöliikenteen käynnistäminen edellyttäisi hänen mukaansa joitain turvalaitteiden siirtoja, seisakkeiden rakentamista ja muutamien mutkien ja mäkien oikaisua. Vuonna 1997 sähköistetty ja kovassa ajossa pidetty rata on kuitenkin hyvässä kunnossa ja henkilöliikenteen edellyttämät päivitykset helposti tehtävissä.

-Tarvittavat muutokset ovat lähinnä kosmeettisia, selvityksen mukaan henkilöliikenteen käynnistämiselle ei olisi mitään ylikäymättömiä esteitä.   VR on kuitenkin arvioinut omissa kommenteissaan, että henkilöliikenne ei ”todennäköisesti” mahdu teollisuuden kuljetusten käytössä olevalle radalle.

-Ihmettelen kommenttia, koska selvitys osoittaa tasan päinvastaista.

Kannattavuus mietityttää

Henkilöliikenteen taloudellinen kannattavuus mietityttää nyt tietysti monia. Vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa kysynnäksi arvioitiin noin 100 000 matkaa vuodessa, nyt tehdyssä selvityksessä parhaimmillaan 160 000 matkaa. Varsin huomattava päivitys perustuu Peltosen mukaan opiskelijoiden ja matkailijoiden tuottamaan kysyntään sekä odotettuihin muutoksiin alueen työpaikoissa ja asukasmäärissä.

-Henkilöliikenteen kannattamattomuus johti liikennöinnin lopettamiseen kolmisenkymmentä vuotta sitten, nyt moni asia voi olla jo toisin.

Asiassa on selvä muna-kana -asetelma. Peltonen toteaa Rauman seudun kehityksen yhtenä keskeisenä rajoitteena olevan huonot liikenneyhteydet. Näiden paraneminen lisäisi hänen mielestään alueen elinvoimaa, mikä lisäisi matkojen kysyntää ja parantaisi liikennöinnin kannattavuutta.

Kiskoille odotetaan uusia pelureita VR:n monopolin purkautuessa näillä näkymin vuonna 2024. Kilpailu ei sinänsä ratkaise automaattisesti maakuntien ongelmia, haastajat lienevät yhtä haluttomia liikennöimään kannattamattomilla osuuksilla kuin VR.

Ongelmaa voidaan yrittää ratkaista liikennöintivelvoitteilla, jotka estäisivät yhtiöitä poimimasta pelkästään rusinoita pullasta. Rautateillä ongelmaa lievitetään myös vuoroilla, jotka valtio ostaa VR:ltä.

Peltonen näkee rautateiden kehittämisessä toistuvan pitkälti sama keskustelu, jota käydään nyt maakuntien lentokenttien tiimolla.

-Maakuntien elinvoimaa ja toiminnan kannattavuutta eri näkökulmista mietitään pitkälti samaan tapaan raide- ja lentoliikenteen yhteydessä.

Syntyykö kilpailua?

Markkinayksikön johtaja Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo valtion ostavan VR:ltä taloudellisesti kannattamatonta henkilöliikennettä noin 30 miljoonalla eurolla vuosittain.

Valtio on ostanut esimerkiksi taajamavuoroja sekä kiskobussiliikennettä.

Uuden sopimuksen neuvottelut VR:n kanssa ovat nyt alussa. Thorströmin mukaan lähtökohtana on vähintäänkin säilyttää liikenteen nykyinen tarjonta.

-Neuvottelujen lopputulosta on kuitenkin vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa. EU edellyttää kilpailun avaamista henkilöliikenteen markkinoilla. VR:llä on sopimukseen perustuva yksinoikeus junaliikenteen järjestämiseen vuoteen 2024 asti, mutta tämän jälkeen Thorström ei näe estettä kilpailun avaamiselle.

Kiinnostuksen määrää on kuitenkin vaikea arvioida.

-Toiminta vaatii mm. isoja investointeja kalustoon, mikä nostaa uusien toimijoiden alalle tulon kynnystä.

Teksti: Heikki Jaakkola

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 4/2020.

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Junaliikenne on tulevavaisuutta. Koko Suome rataverkko on otettava kovaan käyttöön ja ns. vähäliikenteiset radat erityisesti ja suljetutkin rataosat, koska niiden avulla voitaisiin nopeasti ja edullisesti purkaa raideliikenteen pullonkaulat ja tuplata raidelogistiikka ilman ainuttakaan uutta rata- tai edes raideparikilometräkään.
    On järjetöntä, että rata ruostuu ja vieressä maantie jatkuvasti kuluu ja ruuhkautuu.

    Raideliikenteen tulee kuulua valtiolle eikä kunnille saa siitä tulla uutta menoerää. Kysymys on syvästi periaatteellinen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*