Lisätalousarviosta kelpo siivu kunnille – näin 1,4 miljardia jakautuu kuntakentälle

Hallituksen valtavasta 5,5 miljardin lisätalousarviosta myös kunnat ovat saamassa oman osansa. Aihetta siihen totisesti onkin. Kunnallisverokertymät laskevat rajusti, eikä hallituksen tukipaketti riitä niitä menetyksiä kattamaan.

-Kuntien hätä oli millä tiedossa jo ennen koronakriisiä. Valtio tukee kuntia kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla. Olemme myös aloittaneet prosessin, jossa käydään läpi kuntien tehtäviä, valtiovarainministeriö Katri Kulmuni (kesk.) lupasi.

Valtioneuvoston tiedotteen mukaan peruspalvelujen järjestämiseen kunnille ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella.

Iäkkäiden kansalaisten palvelujen toimivuuden varmistamiseen lisärahaa luvataan 60 miljoonaa euroa. 50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.

Koronapotilaiden hoidosta alueillaan vastanneille sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.

Kuntaliitto kaipaa suurempaa verokompensaatiota

Hallituksen lisätalousarviota tuoreeltaan kommentoinut Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina oli varovaisen tyytyväinen siihen, että kuntien saama tukipaketti oli kasvanut aiemmin keväällä esillä olleesta miljardista eurosta. Parantamisen varaa toki jäi rutkasti, sillä kuntaveron tuotot laskevat todella rajusti.

-Erityisen vajaaksi näyttävät jäävän kompensaatiot kunnallisverojen menetyksistä. Riittävästi mitoitettu, oikein kohdennettu ja ajoitettu tuki mahdollistaa kuntalaisten peruspalveluiden toimivuuden koronan aikana ja ehkäisee rajuja sopeutustoimia kriisin jälkeen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi hallituksen neuvottelutulosta.

MAL-sopimuksia solmittu – info keskiviikkona

Kuntien kannalta merkittäviä askeleita eteenpäin ovat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kanssa solmitut MAL-sopimukset. Tarkemmin sopimusten sisällöstä tiedotetaan keskiviikkona.

-Sopimukset pitävät sisällään muun muassa kaikille kaupunkiseudulle tärkeitä liikennehankkeita. Tähän kokonaisuuteen palataan huomenna tarkemmin, lupasi pääministeri Sanna Marin.

Kuntien kannalta hyvä asia on myös lähes miljardin euron lisäraha liikenneyhteyksiin. Yksikään suomalainen kunta ei ole liian helposti tavoitettavissa.

Tukea lapsille ja nuorille

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan korkeakoulutukseen panostetaan tänä vuonna 134 miljoonaa euroa, josta avoimen korkeakoulun osuus on 10 miljoonaa. Tavoitteena on luoda 4800 uutta aloituspaikkaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Erittäin tärkeä asia on myös panostaminen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Opetusministeri Li Anderssonin mukaan hallitus pyrkii kaikin keinoin pitämään nuoret suomalaiset mukana suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa.

-Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja. On tärkeää, että juuri lapset ja nuoret ovat keskiössä. Tarvitsemme myös tekoja, jotka vahvistavat työllistymistä ja vauhdittavat kulutusta. Uusien työpaikkojen luominen on nyt entistäkin tärkeämpää, Anna-Maja Henriksson korosti tiedotustilaisuudessa.

Työllisyystavoite nousee – kovia aikoja tulossa

Vaikka nyt jaettiinkin lisärahoitusta lukuisiin eri kohteisiin yhteiskunnan rattaiden voitelemiseksi, niin kirstunvartijan taholta muistutettiin, että kriisin jälkeen on tehtävä ikäviäkin ratkaisuja.

-Julkista taloutta on vahvistettava kriisin jälkeen. Veronkorotuksilta tai menoleikkauksilta ei pystytä täysin välttymään. Työllisyyttä ja kasvun edellytyksiä lisäävillä sekä menojen kasvua hillitsevillä uudistuksilla voidaan kuitenkin pienentää olennaisella tavalla tarvetta, valtiovarainministeri Katri Kulmuni totesi tiedotustilaisuudessa.

Yksi tärkeä kulmakivi Suomen taloudenhoidossa on uusien työpaikkojen luominen.

-Pitkän aikavälin tavoitteet eivät ole muuttuneet. Osana tätä kokonaisuutta työllisyystavoitteen nostaminen on välttämätöntä, pääministeri Sanna Marin korosti.