Poikkeustila puhdisti kaupunkien ilman
Pääkaupunkiseudulla kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudet ovat alentuneet koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana erityisen selvästi. (Kuva: Ilkka Loikkanen)
Kaupunkien ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet selvästi pitkän ajan keskiarvojen alapuolella maaliskuussa alkaneen poikkeustilan aikana.
Liikenteen päästöistä muodostuvan typpidioksidin pitoisuudet ovat olleet Suomen kaupungeissa noin puolet pitkän ajan keskiarvosta. Katupölyä esiintyi poikkeuksellisen aikaisin ja vähän.
Muutoksen osoittavat niin maan pinnalla tehtävä ilmanlaadun seuranta kuin satelliittihavainnot, Ilmatieteen laitos tiedottaa.
Maanpintamittauksista saatavat arvot olivat matalimmillaan pääsiäisen tienoilla, ne olivat jopa 60 prosenttia pitkän ajan keskiarvon alapuolella.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa.
-Parin viime viikon aikana kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudet ovat olleet jälleen nousussa, ja 5. toukokuuta päättyneellä viikon tarkastelujaksolla ne olivat enää noin 20 prosenttia vertailujaksoa matalampia, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila sanoo.
Pääkaupunkiseudulla vähennystä pitkän ajan keskiarvoon oli tällä jaksolla 35 prosenttia, muualla Suomessa 16 prosenttia.
Samansuuntaisia ovat havainnot, joita Euroopan avaruusjärjestö ESA:n TROPOMI/Sentinel 5P -satelliitti-instrumentti on tehnyt. Sen mukaan huhtikuussa pääkaupunkiseudun typpidioksidipitoisuudet noin 30 prosenttia alhaisempia kuin vuotta aiemmin.
Satelliitin tekemästä typpidioksidijakaumien vertailusta pääkaupunkiseudulla nähdään, että Uudenmaan eristyksen aikana havaittiin alhaisempia pitoisuuksia kuin eristyksen päättymisen jälkeen tai vastaavaan aikaan viime vuonna.
Uudenmaan eristyksen päättymisen jälkeenkin typpioksidipitoisuuksien arvioidaan jäävän vuoden 2019 pitoisuuksia matalammiksi.
Tämä on todennäköisesti seurausta poikkeustilan rajoituksista, arioi Ilmatieteen laitoksen tutkija Iolanda Ialongo. Satelliittihavainnoista saadut tulokset ovat yhdenmukaisia maanpintamittauksien kanssa.
Katupölypäiviä alle puolet tavanomaisesta
Ilmanlaadun paraneminen näkyy selvästi myös Tampereen keskustan ilmanlaatumittauksissa.
– Esimerkiksi typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet ovat noin puolittuneet Tampereen vilkasliikenteisissä ympäristöissä, kun verrataan huhtikuun 2020 kuukausikeskiarvoja kahden aiemman vuoden kuukausikeskiarvoihin, Tampereen kaupungin ympäristötarkastaja Ari Elsilä sanoo tiedotteessa.
Tampereella, kuten muuallakin maassa, katupölytilanne on ollut edellisvuosia selvästi parempi. Pirkankadun mittausasemalla ei ole todettu kevään aikana yhtään hengitettävien hiukkasten PM10 ylitystä, mikä on ensimmäinen kerta vuoden 2006 jälkeen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan 5. toukokuuta mennessä koko maassa pahoja katupölypäiviä oli mitattu alle puolet tavanomaisesta. Poikkeuksellista on sekin, että pahin katupölykausi ajoittui helmikuulle tavanomaisen huhtikuun alun sijasta.
– Myös pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet tänä keväänä tavanomaistakin matalampia paria kaukokulkeutumisepisodia lukuun ottamatta, Pia Anttila sanoo.
Kaukokulkeutuminen vaikuttaa pienhiukkasten pitoisuuteen paikallisten lähteiden, kuten liikenteen ja pienpolton, ohella. Poikkeustilan aikana maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa eteläisessä Suomessa mitattiin lievästi kohonneita pienhiukkaspitoisuuksia itäisen Euroopan kulotus- ja maastopalojen vuoksi.
-Episodien ulkopuolella pienhiukkaspitoisuudet ovat olleet matalampia kuin keskimäärin, mutta esimerkiksi hiukkasten koostumuksesta täytyy tehdä tarkempia tutkimuksia ennen kuin lopullisia johtopäätöksiä koronakriisin vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin voi tehdä, Pia Anttila korostaa.
Suomessa kaupungit vastaavat ilmanlaadun seurannasta alueellaan. Ilmatieteen laitos kokoaa tiedot ja laatii koko maan kattavia yhteenvetoja.
