Haastetta riittää. Yli puolet Helsingin lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kivihiilellä, jonka käyttö energiantuotannossa Suomessa on kiellettyä toukokuusta 2029 lähtien. (Kuva: Ville Miettinen)

Helsinki Energy Challenge -haastekilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävästi, ilman biomassan käyttöä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön Helsingissä vuoteen 2029 mennessä.

Tulevaisuuden älykäs energiajärjestelmä koostuu monista ratkaisuista. Kilpailuehdotukset voivat sisältää yhtä hyvin teknologisia kuin ei-teknologisia innovaatioita tai ne voivat olla ratkaisuja, jotka vaativat järjestelmätason muutoksen.

Ehdotettuja ratkaisuja arvioidaan ilmastovaikutusten perusteella, niiden vaikutuksella luonnonvaroihin sekä kustannusten, toteuttamisaikataulun, toteutettavuuden, toimitusvarmuuden ja kapasiteetin perusteella. Kilpailun voittajavalinnat tekee kansainvälinen, riippumaton asiantuntijatuomaristo.

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia globaaleja haasteita. Sen ratkaisut vaativat uudenlaista ajattelua ja kansainvälistä yhteistyötä. Lämmöntuotanto on Helsingin keskeisin ilmastonmuutokseen vaikuttava kokonaisuus. Helsinki haastaa innovaattorit ja alan parhaat asiantuntijat keksimään ja kehittämään kestäviä lämmöntuotannon ratkaisuja haastekilpailussa, jonka pääpalkinto on miljoona euroa.

Kaupunkien rooli keskeinen

Kaupunkien rooli ilmastokriisin vastaisessa taistelussa on ratkaiseva. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungit kuluttavat yli kaksi kolmasosaa maailman energiasta ja ovat vastuussa yli 70 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

Tällä hetkellä noin 56 prosenttia Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä, siksi kestävän lämmitystavan löytämisellä on ratkaiseva vaikutus kaupungin päästömäärään.

Ilmastonmuutos kuten muutkin globaalit haasteet vaativat uudenlaista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Jotta globaalit ja paikalliset päästövähennystavoitteet saavutetaan, tulee tehdä merkittäviä, rohkeita ja kunnianhimoisempia ilmastotoimia, erityisesti kestävien lämmitysratkaisujen löytämiseksi.

-Kaupunkien toimintaympäristö muuttuu valtavaa vauhtia. Globaalit muutosvoimat digitalisaatiosta ilmastonmuutokseen vaativat meiltä uudenlaista ajattelua ja johtajuutta. Helsinki Energy Challenge haastaa hakemaan konkreettista ratkaisua Helsingin lämmityshaasteeseen, mutta myös energiakysymykseen laajemmin, maailmanlaajuisesti. Ratkaisun löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta yhteistyössä kansainvälisten kumppaniemme kanssa pääsemme pidemmälle kuin yksin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Kaksivaiheinen haastekilpailu

Kilpailu käydään kaksivaiheisena. Ilmoittautumisvaihe kestää 31. toukokuuta 2020 saakka. Kilpailun toiseen vaiheeseen kutsuttavat finalistitiimit ovat selvillä 2. heinäkuuta mennessä. Tässä yhteiskehittämisvaiheessa finalistitiimit kutsutaan Helsinkiin kolmipäiväiseen tilaisuuteen, jonka aikana he saavat lisätietoa ja ohjausta pystyäkseen tekemään tarkennetun version ehdotuksestaan. Kilpailun voittaja julkistetaan 24. marraskuuta 2020.

Kilpailu on avoinna kaikille, ainoana ehtona on, että kilpailuun tulee osallistua vähintään kahden hengen tiiminä. Haaste on mittava ja sen ratkaiseminen vaatii monialaista osaamista, siksi kiinnostuneita tahoja kannustetaan hakeutumaan mukaan kilpailuun kisaan monialaisina ja poikkitieteellisinä tiimeinä.

Yhteistyötä Toronton, Vancouverin, Amsterdamin ja Leedsin kanssa

Kilpailulla saavutetaan varmasti myös ratkaisuja, jotka eivät suoraan ole hyödyllisiä Helsingille, mutta voivat olla relevantteja muille kaupungeille. Helsinki onkin sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti. Useat kaupungit – Toronto, Vancouver, Amsterdam ja Leeds – ovat ilmoittautuneet haastekilpailun tukijoiksi ja odottavat oppeja sekä ratkaisuja hyödynnettäväksi omassa ilmastotyössään.

Maailman talousfoorumi sekä maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto ovat olleet Helsingin apuna jo kilpailun suunnitteluvaiheessa ja ovat sitoutuneita jakamaan kilpailun tuloksia muille kaupungeille.

Itse haastekilpailuprosessi kiinnostaa myös tutkijoita. Kilpailuprosessi on teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuskohteena.

FAKTALAATIKKO

  • Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
  • Yli puolet Helsingin lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kivihiilellä, jonka käyttö energiantuotannossa Suomessa on kiellettyä toukokuusta 2029 lähtien.
  • Kaikesta Suomen kaukolämmöstä noin 20 prosenttia tuotetaan Helsingissä.
  • Hanasaaren kivihiilivoimala sulkeutuu viimeistään vuonna 2024. Kivihiilen polttaminen Salmisaaren voimalassa päättyy vuoteen 2029 mennessä.
  • Kivihiilen korvaamiseksi Helsingissä tehdään jo uusia investointeja muun muassa lämpöpumppujen ja lämpövarastojen lisäämiseksi. Hanasaaren voimalan tuotantokapasiteetin osittaiseksi korvaamiseksi on tehty investointipäätös uudesta biomassaa polttavasta lämpövoimalasta. Helsingin kaupunki haluaa nyt varmistaa, että se jää viimeiseksi biomassaa hyödyntäväksi voimalaksi.
  • Biomassan käyttö lämmön tuotantoon ei ole ongelmatonta. Biomassa on hiilidioksidipäästötöntä vain laskennallisesti. Lisäksi biomassan lisääntyneen käytön logistiset haasteet voisivat Helsingin tilanteessa olla merkittävät. Globaalisti biomassa ei tule ratkaisemaan ilmasto-ongelmaa myöskään sen rajallisen saatavuuden vuoksi. Pitkäaikaisesti kestävät tulevaisuuden ratkaisut eivät perustu polttamiseen.
  • Helsingin hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet jo 28 prosenttia vuodesta 1990, vaikka asukkaiden määrä on samassa ajassa kasvanut 150 000:lla. Asukasta kohden laskettuna päästöt pienenivät 44 prosenttia.
  • Helsingin kaupungilla on tiukat vaatimukset myös oman rakennuskantansa energiatehokkuudelle: kaikki uudet toimitilat ja muut kaupungin hallitsemat rakennukset rakennetaan erittäin energiatehokkaasti.

(Lähde: Helsingin kaupunki)

Avainsanat
Energia Energiahuolto Helsinki hiilineutraalius ilmastonmuutos kaukolämpö kiertotalous Kiinteistöt ja rakentaminen Liikenne ja väylät pääkaupunkiseutu

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

  1. Vaikea löytyy keinoja, ellei saa käyttää puun polttoa. Puu on uusiutuva energian kestävä lähde ja kotimaasta hankittavana myös kotimainen. Energiapuun käytöllä edistettäisiin metsien hoitoa, niiden kasvua eli toimintaa hiilinieluna, sekä työllisyyttä ja rahan kiertoa maakuntien Suomessa.
    Energiapuuaines voitaisiin tuoda ekologisesti junilla sekä sisävesi- ja rannikkolaivoilla.
    Vanha konsti on edelleen toimiva ja realistinen koko kansakuntaa hyödyttävä ratkaisu perusasiana, mutta muitakin tarvitaan.
    Helsingin bussiliikenne voisi olla kotimaista biokaasua käyttävää.

    Vastaa

Luitko jo?