Jyväskylässä aikeet etsiä vähemmistöomistaja Alva-yhtiöt Oy:lle tyssäsi, kun vesihuolto haluttiin pitää visusti omissa käsissä. (Kuva: Pekka Moliis)

Jyväskylässä vihellettiin peli poikki energia- ja vesihuollosta vastaavan Alva-yhtiöt Oy:n vähemmistöomistusosuuden myynnin suhteen.

Kaupunginhallitus käynnisti joulukuussa selvityksen, jonka tavoitteena oli löytää pitkäaikainen vähemmistöomistajakumppani. Samalla kaupunki olisi saanut vähemmistöosuuden myynnistä lisää pelimerkkejä kaupungin talouden rattaisiin.

Maanantaina kaupunginhallitus löi kuitenkin pisteen vähemmistöosuuden myynnille. Valmistelun aikana oli käynyt selväksi, ettei mahdollisella vähemmistöosuuden myyntiesityksellä ole edellytyksiä menestyä Jyväskylän kaupungin päätöksenteossa. Asia herätti suuria intohimoja julkisuudessa.

-Keskustelu lähti melkoiselle laukalle. Meidän myyntiaikeitamme verrattiin muun muassa Thatcherin hallituksen toimiin ja verkkoyhtiö Carunaan. Saatiin jopa ohjeita siitä, ettei saa myydä pohjavettä. Sitähän emme olisi voineet edes tehdä, kun emme pohjavettä omista. Enemmistöomistuksen säilyttämällä olisimme pystyneet estämään esitettyjen kauhuskenaarioiden syntymisen, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto muistuttaa.

-Kuntia ja kaupunkeja tunnutaan pitävän hieman vähälahjaisina omistajina. Tämän keskustelun aikana tuntui siltä, ettei me kunnissa ymmärretä taloudesta ja omistajuudesta yhtään mitään, Koivisto kritisoi.

Paljon muutakin kuin vesihuolto

Vesi-sanalla oli suuri rooli selvityksestä uutisoitaessa. Vesimonopolin myyntiaikeet tyrmättiin useilta eri tahoilta ja asiantuntijoita riitti.

-Vesihuolto sai keskustelun asiasta väärille urille. Vesihuollon osuus on noin neljännes yhtiön liikevaihdosta, mutta koko ajan puhuttiin vain vedestä ja vesihuollon myynnistä. Ja kun se myrsky vesilasissa yltyi ja vesi tuli hyökyaaltona yli laidan, niin emme me pärjänneet kaupunkina siinä keskustelussa, Koivisto tunnustaa.

Viime keväänä Kajaani ja Sotkamo myivät kolmanneksen energiayhtiö Loiste Oy:n osakkeista vähemmistöomistajalle. Kaupan jälkeen Kajaanin kaupungin omistusosuus Loiste Oy:ssä on 50,1 prosenttia ja Sotkamon kunnan 16. Kunnat saivat osakkeistaan 200 miljoonaa euroa.

-Alvan vähemmistö-osuuden myynti olisi ollut hyvin samantyylinen tapaus. Olisimme myyneet 30-40 prosentin osuuden yhtiöstä ja säilyttäneet enemmistöomistajuuden ja päätösvallan yhtiössä. Prosessin aikana benchmarkkasimme muun muassa Kajaanin tapausta, Koivisto kertoo.

Rahoille olisi ollut käyttöä

Selvitykseen käytettiin syksystä 2019 lähtien noin 50 000 euroa. Se, minkä verran vähemmistöosakkuudesta olisi kahisevaa kaupungin kassaan tullut, jää salaisuudeksi. Tosin joku matemaatikko voi senkin laskea kaupunginjohtajan kommenttien perusteella.

-Mitään euromääriä en lähde tässä kertomaan, mutta järkevästi ja turvallisesti sijoitettuna vähemmistöosuuden myynnistä saadut varat olisivat voineet tuottaa kaupungille joka vuosi summan, jonka vaikutus kaupungin talouteen olisi ollut helposti veroprosentin luokkaa, Timo Koivisto arvioi.

Jos kauppa olisi saatu päätökseen vietyä, niin Jyväskylässä olisi turvauduttu saatujen pääomien sijoittamisessa ammattilaisten apuun.

-Kunnatkin voivat käyttää asiantuntijoita apuna sijoittamisessa. Mitä olen jutellut esimerkiksi Espoon ja Joensuun kollegoiden kanssa, niin molemmat kaupungit ovat saaneet hyvän tuoton niille varoille, jotka ne ovat saaneet energiaomistustensa myynnistä, Koivisto toteaa.

Ja mitä olisi voitu kaupunkiorganisaation puolelta tehdä toisin, jotta viesti olisi mennyt paremmin läpi suunnitelmista?

-Yhdestäkään haastattelusta ei kieltäydytty ja olimme aktiivisia myös sosiaalisessa mediassa. En oikein tiedä mitä olisi pitänyt tehdä toisin, että olisimme saaneet viestin paremmin läpi. Keskustelu kietoutui vain sen vesi-sanan ympärille, kaupunginjohtaja Timo Koivisto pohdiskelee.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Aika vähättelevä otsikko tuo “Alva-myrsky vesilasissa”

    Toimittaja on himan hukassa tässä….

    Tämä ei ollut mikään myrsky vesilasissa, vaan perustaava laatua oleva
    asia, eli Infraa ja/tai luonnolista moniopolia ei voi eikää saa myydä
    ulkopuolisisse. On kunnan/valtion tehtävä tuottaa peruspalveluita
    edullisesti/omakustannushintaan kansalaisille. Eikä näillä peruspalveluilla kuten; ilma, vesi, tiet, yms. tule eikä saa tehdä Businesstä!

    Me maksamme jo veroja siitä että perusasiat toimivat, ja se saa riittää!

    Nämä asiat tulee kirjata suomen perustuslakiin.

  2. Ei kysymys ole “mitä olisi pitänyt tehdä toisin” eikä kaupunginjohtajan tai kenenkään muunkaan henkilökohtaisesta ajatusmaailmasta. Kysymys on siitä mitä puhdas vesi suomalaisille sekä suomalaiselle yhdyskuntarakenteelle ja Suomelle kansakuntana tarkoittaa ja mikä on sen merkitys tulevaisuudessa.
    Puhdasta vettä yhteisenä luonnonvarana ei tule laskea keplottelun ja markkinoiden pelivälineeksi. Sen riittävyydestä, terveellisyydestä ja käytön ohjauksesta tulee huolehtia yhdyskuntina ja lainsäädännöllä yhteisesti, eikä siitä saa tehdä niukkuushyödykkeenä hallitsemattoman rahastuksen välinettä. Tästä on kysymys.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*