Valtiolta edellisvuotta enemmän määrärahoja yksityisteiden peruskorjauksiin – myös kunnilla rooli kunnossapidossa lakimuutoksesta huolimatta

Yksityisteiden peruskorjausten rahoitustilanne on parempi kuin vuosiin, sillä valtion talousarviossa on osoitettu 20 miljoonan euron määräraha yksityisteiden avustuksiin.

Valtion määrärahat jakautuvat alueellisesti eri tavoin. Uudenmaan ELY-keskuksen tiehallintoyksikön päällikön Timo Karhumäen mukaan jakoperusteena on muun muassa edellisen vuoden määrärahan käyttö, johon vaikuttaa suuresti yksityistieverkon laajuus eri alueilla. Valtion avustuksen myöntää alueellisen ELY-keskuksen liikenne-vastuualue.

Karhumäki uskoo, että valtion määrärahan kasvu vaikuttaa hakemusten määrän kasvuun. Toinen hakijoiden määrää kasvattanut tekijä on yksityistielain muutos.

– Määrärahan kasvun lisäksi hakijoiden määrä on myös laajentunut yhden tai kahden savun teihin sekä metsäautoteihin. Avustuskelpoisuuden edellytyksenä on, että tiekunta on perustettu ja Maanmittauslaitoksen DIGIROAD-järjestelmä on päivitetty.

Lakimuutoksen myötä vaatimus kolmesta vakituisesta asuintalosta tien varrella poistui. Nyt avustusta voivat hakea myös esimerkiksi metsätalouden käytössä olevien teiden tiekunnat.

Lakimuutoksella ei vaikutusta kuntien rahoitukseen

Uuden yksityistielain myötä kuntien tielautakunnat lopettivat toimintansa viime vuoden lopussa. Suomen Tieyhdistyksen johtaja Simo Takalammin mukaan yksityistielain uudistumisen myötä on syntynyt yleinen käsitys yhteiskunnan tieavustusten leikkauksista. Tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kunnat voivat edelleen avustaa yksityisteitä valitsemallaan tavalla.

– Osa kunnista on käyttänyt lakimuutosta perusteena kunnan omien tieavustusten leikkaamiselle, mutta se on yksiselitteisesti kunnan oma päätös, eikä lain uudistuminen sellaiseen vaikuta, Takalammi sanoo Suomen Tieyhdistyksen tiedotteessa.

ELY-keskuksen näkökulmasta kuntien rahoituksessa ei ole ollut havaittavissa radikaaleja muutoksia.

– Yksityisteiden parantamiskohteissa voidaan todeta, että kuntien avustusrahamäärä on kirjattuna useimmissa ELY-keskukseen saapuvissa hakemuslomakkeissa. ELY-keskuksen näkökulmasta kunnat kyllä yrittävät osaltaan edesauttaa parantoimenpiteitä, Timo Karhumäki toteaa.

Tielautakuntien lakkautuksen myötä tieosakkaille tuli mahdolliseksi päättää useammista asioista ilman viranomaismenettelyä. Lisäksi tielautakuntien tehtäviä siirtyi muille viranomaisille, ja esimerkiksi moiteasiat käsitellään tästä lähtien käräjäoikeuksissa.

Leudot talvet aiheuttavat haasteita teiden kunnolle

Muun muassa raskaan kuljetuksen ajoneuvojen massojen nousu on asettanut teiden kantavuudelle vaatimuksia, joihin ei muuttuvien sääolojen johdosta voida vastata entisin tavoin. Teiden hyvä kunto varmistaa muun muassa metsätalouden kuljetusten toimivuuden myös kelirikkokaudella.

– Enää ei voida tuudittautua vanhaan eli jäädä odottamaan routaa, jotta raskaat kuljetukset saataisiin ajettua, vaan yksityisteiden kantavuuden on oltava kunnossa roudattominakin talvina, Takalammi sanoo.

Uudellamaalla tarvetta korjaustöille aiheuttavat ELY-keskuksen Karhumäen mukaan paitsi lauhat talvet, myös korjausten laiminlyönti.

– Tosiasia on, että yksityisteiden korjausvelkaa on kertynyt. Teiden säännöllisessä hoidossa tapahtuu vuosittain hiljaista laiminlyöntiä. Ojien perkauskierto-, rumpujen huolto ja reunapalteiden poisto laiminlyödään. Pienistä laiminlyönneistä vuosien kuluessa aiheutuu sitten ongelmia.