Mitä tehdä sote-kiinteistöille? Eksote on peruskorjannut sairaalaansa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntien ja valtion käytössä olevat rakennukset, eniten energiaa kuluttavat rakennukset sekä heikoimmassa asemassa olevat kotitaloudet. Siinä lista kohteista, joihin kiinnitetään erityistä huomiota pitkän aikavälin peruskorjausstrategian luonnoksessa.

Strategian luonnos on laadittu ympäristöministeriön käynnistämissä hankkeissa, ja nyt siihen on mahdollista ottaa kantaa.

Strategian tarkoitus on helpottaa vapaaehtoista ja kustannustehokasta korjaamista erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Mitä tehdä tyhjille rakennuksille?

Luonnoksen teossa mukana ollut Motivan johtava asiantuntija Harri Heinaro kertoo, että luonnosta työstettäessä myös rahoitusnäkökulma otettiin esiin. Kuntien talousahdinko on tiedossa. Tiedetään myös, että maassa on paljon rakennuksia, joiden tulevaisuuden käyttö on epävarmaa.

Hän huomauttaa, että samoja haasteita on muillakin, niin valtiolla kuin seurakunnilla.

Energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamiseksi on mahdollista hyödyntää esimerkiksi ESCO-mallia, jolla energiatehokkuusinvestointi voidaan maksaa takaisin hankkeen syntyneillä säästöillä. Peruskorjauksiin on myös saatavilla avustuksia ja korkotukilainaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta.

Luonnoksessa otetaan esille myös tyhjilleen jääneiden tai jäävien asuinrakennusten tulevaisuus: mitä niille pitäisi tehdä?

Heinaro huomauttaa, että toisaalta energiankulutus vähenee, kun rakennuksia poistuu käytöstä.

– Päättäjien on mietittävä tilannetta, meillä ei ole antaa yhtä oikeaa vastausta.

Strategian luonnosta varten järjestettiin eri puolilla Suomea työpajoja, joissa keskusteltiin välillä hyvinkin konkreettisista ja akuuteista tilanteista. Miten ja millaisia erilaisia nykyisiä ja uusia terveydenhuollon rakennuksia jatkossa tarvitaan, kun väestö ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin?

Sote-rakennusten tulevaisuus muutoinkin on iso kysymysmerkki.

– Omistajilta vaaditaan suunnitelmallisuutta, Heinaro sanoo.

Hän toivoo, että erityisesti päättäjät perehtyisivät peruskorjausstrategian luonnokseen. Mikäli hiilidioksidipäästöjen kokonaisrakenne on vielä epäselvä, se kannattaa ottaa haltuun, samoin kuin tiedot energiatuotannosta ja -tehokkuudesta.

– Meillä Suomessa on paljon pitkäjänteistä hyvää tekemistä, ja tämä on mahdollistettava myös jatkossa. Silloin saadaan oikeita tuloksia aikaan.

Strategiasta voi kertoa näkemyksensä Otakantaa.fi-palvelussa (https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/396/).

Kuulemistilaisuus järjestetään Helsingissä 11.2.2020. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.motiva.fi/remppa.

Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*