Jotta koulu välttyisi sisäilmaongelmilta tulevaisuudessa, tekee Juuka suunnittelu- ja rakennustyön huolellisesti. (Arkistokuva: Ville Miettinen)

Kuntien suurimmat sisäilmaongelmat ovat peruskouluissa ja lukioissa. Syksyllä 2019 julkaistu selvitys  nosti kiinteistökannan ikärakenteen ja riittämättömät investoinnit ongelmien tärkeimmiksi taustasyiksi. Samalla kuntien enemmistö kuitenkin varautuu sisäilmaongelmiin, ja niistä eroon pääsemiseksi tehdään merkittäviä investointeja.

Yksi pitkään koulujen heikosta ilman laadusta kärsinyt kunta on Pohjois-Karjalan Juuka. Lukion kunto on ollut hyvä, mutta peruskoulun kahdessa koulurakennuksessa on jouduttu vuosien varrella tekemään suuria remontteja sisäilmaongelmien vuoksi.

Helmikuussa 2018 Poikolan koulun vanhempainyhdistys ry vaati kuntalaisaloitteessa, että kaikki perusopetus esikoulusta yhdeksänteen luokkaan siirrettäisiin välittömästi väestötiloihin huonon sisäilman vuoksi.

Ratkaistakseen ongelman, Juuka on päätynyt kokoonsa nähden merkittävään investointiin. Se rakentaa täysin uuden koulun, jonne kaikki opetus esikoulusta yläkouluun keskitetään vuodesta 2022 alkaen.

Uuden koulun hintalappu tulee olemaan noin 9,8 miljoonaa euroa. Summa on suuri 4 700 asukkaan kunnalle, ja nostaa sen Suomen vähiten velkaantuneista kunnista keskivertoa enemmän velkaantuneeksi kunnaksi. Juuan laskelmat osoittavat investoinnin kuitenkin pitkällä aikavälillä kannattavaksi. Lisäksi kunnalla on muutoksen yhteydessä mahdollisuus varautua sisäilmaongelmien ohella myös toiseen asiaan: väestökehitykseen.

Suunnittelu ja valvonta

Jotta koulu välttyisi sisäilmaongelmilta tulevaisuudessa, Juuka tekee suunnittelu- ja rakennustyön huolellisesti. Seuraamaan hanketta kunta palkkaa rakennusvalvojan, joka tulee olemaan rakennustyömaalla kaikkina rakennuspäivinä.

– Rakennusalalla olevat ihmiset ovat kertoneet, että jos virheitä sattuu, ne sattuvat päivittäisessä työssä. Siksi sillä, onko valvoja paikalla aina vai vain pistotarkastuksissa, on merkittävä ero, sanoo kunnanjohtaja Markus Hirvonen.

Kunnanjohtaja on ehtinyt kuulla lukuisia kauhutarinoita eri rakennusten kohtaloista. Kunta palkkaa valvojan osaltaan varmistamaan, etteivät vastaavat painajaiset toistu myös Juuan kunnassa.

Lisäksi kunta on suunnannut paljon aikaa suunnitteluun. Kuntalaisia, asiantuntijoita, opettajia ja päättäjiä on kaikkia kuultu vuorollaan. Kun siirrytään oppilaita koskevien asioiden, kuten luokkien värityksen valintaan, tarkoitus on kuulla myös lapsia.

– Meillä ei ole varaa epäonnistua. Siksi olemme kysyneet kokemuksia ympäri Suomen kuntakentän. Vastauksissa avaintekijöiksi ovat nousseet suunnittelu ja valvonta.

Tarkassa suunnittelussa on samalla varauduttu tulevaisuuden väestörakenteeseen. Lapsia on pian paljon vähemmän kuin nyt. Siksi uusi koulu rakennetaan 250 oppilaalle, vaikka oppilaita on tällä hetkellä 400.

Nykyisten arvioiden mukaan kaikki lapset mahtuvat uuteen kouluun vuosina 2027–2028. Sitä ennen osa perusopetuksesta järjestetään lukion tiloissa.

Valtaosa kunnista varautuu

Kuntaliiton tilapalvelupäällikön Jussi Niemen mukaan valvontaan satsaaminen on järkevä teko rakennusvaiheessa. Hän pitää ilahduttavana myös sitä, että Juuka varautuu oppilaiden määrän laskuun.

– Kunnan oppilasmäärän kehitystä ja sitä, että kasvu voi olla negatiivista, ei aina osata ajatella yhtä realistisesti.

Suomen kunnat ovat tottuneita käsittelemään sisäilmaongelmia. Kuntaliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen yhteistyössä tekemän selvityksen mukaan noin 70 prosenttia kunnista on kirjoittanut ohjeet siitä, miten sisäilmaongelmien käsittelyprosessi etenee ja toimijoiden roolit ja vastuu jakautuvat.

Lisäksi kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista kunnista oli nostanut sisäilma-asiat kunnan strategiaan. Näillä kunnilla myös sisäilmatilanteiden hallinta oli verrokkikuntia parempaa.

Niemen mukaan on nähtävissä, että isoilla kunnilla on pienempiä kuntia paremmat resurssit ratkoa sisäilmaongelmiaan. Toisaalta ongelmia samalla esiintyy enemmän suurissa kunnissa.

Vaikka varautuminen on pääosin hyvää, parannettavaa on. Kunnilla on kehitettävää etenkin terveydellisten riskien arvioinnissa ja tärkeysjärjestyksen arvottamisessa. Lisää osaamista tarvitaan esimerkiksi päätöksentekoon niissä tilanteissa, joissa useat kunnan kohteet olisivat korjauksen tarpeessa, mutta raha ei riitä kaikkeen.

Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*