Yksi ongelmallisimmista sektoreista on liikenne, jonka päästöjen vähentäminen on osoittautunut hankalaksi niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin. (Kuva: Ville Miettinen)

Tampereen kaupunki ottaa käyttöön ilmastobudjetin vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Ilmastobudjetti ei lisää ilmastotoimiin käytettävää rahaa, vaan sen tarkoituksena on lisätä ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja herättää kansalaiskeskustelua.

Budjetista kaupunkilaiset näkevät aiempaa suoremmin, minkä verran ilmastotoimiin suunnataan rahaa. Samalla kaupunki pystyy seuraamaan, miten ilmastotoimet etenevät suhteessa hiilineutraaliustavoitteeseen.

Tampere on Suomen ensimmäinen ilmastobudjetin käyttöön ottava kaupunki. Mallia se on saanut muun muassa Oslosta, jossa maailmanlaajuista kiinnostusta herättänyt ilmastobudjetti on laadittu jo kolmena vuonna.

– On hienoa olla edelläkävijänä innostamassa muitakin kaupunkeja uusiin avauksiin ja tuomassa kuntalaisille budjetin kautta ilmastotyötämme näkyväksi, sanoo pormestari Lauri Lyly.

Ensimmäisessä ilmastobudjetissa on mukana vasta eri sektoreiden päästöt. Eri ilmastotoimiin kuluvat euromäärät on tarkoitus sisällyttää vuoden 2021 budjettiin.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii loppukirin

Tampereen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030, viittä vuotta valtakunnallista tavoitetta aiemmin. Kaupunki aikoo päästä päämäärään vähentämällä päästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon nähden, ja kompensoimalla loput 20 prosenttia esimerkiksi hiilinieluin.

Vuonna 2017 Tampereen sisällä tuotettiin päästöjä 914 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnin verran. Tämä sisälsi esimerkiksi kaukolämmön, liikenteen ja kotitalouksien sekä teollisuuden sähkönkulutuksen.

Kaupungin strategian mukaisesti päästöt saisivat olla vuonna 2021 enää 782 000 hiilidioksiditonnia ja vuonna 2030 ainoastaan 260 000 hiilidioksiditonnia.

Tavoite on kunnianhimoinen ja tällä hetkellä kaupunki laahaa jäljessä.

– Kirittävää loppuvuosille riittää, sanoo kaupungin ilmasto- ja energia-asiantuntija Elina Seppänen.

Kaupunki ei voi itse vaikuttaa kaikkiin rajojensa sisällä tapahtuviin päästöihin. Seppäsen mukaan on silti tärkeää, että kaupunki näyttää esimerkkiä.

Yksi ongelmallisimmista sektoreista on liikenne, jonka päästöjen vähentäminen on osoittautunut hankalaksi niin Tampereella kuin valtakunnallisestikin.

– Kaupungin on tehtävä paljon mahdollistaakseen asukkailleen kestävillä liikkumismuodoilla kulkemisen. Sen me tiedämme jo nyt.

Liikennepäästöjen vähentämisen vaikeus näkyy myös asetetuissa tavoitteissa. Tampere tavoittelee, että vuonna 2030 kaupungin päästöt jäävät 260 000 hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Tavoitteessa liikenne vastaisi yksin jopa 115 000 hiilidioksiditonnin päästöistä. Muiden sektoreiden päästöjen vähentyessä nopeasti, liikenteen osuus kaupungin kokonaispäästöistä on siis nousussa.

Liikenteen päästövähennysten lisäksi kaupungille pulmia aiheuttavat hiilinielut. Moniin muihin kaupunkeihin nähden Tampereen alueella on hyvin metsää. Suuri osa metsistä on kuitenkin yksityisomistuksessa, eikä kaupungilla ole mahdollisuuksia vaikuttaa niiden nielujen kasvuun. Se vaatisi kansallisen tason poliittista ohjausta.

Ilmastobudjetissa korostuvat investoinnit

Tampere alkaa nyt valmistella vuoden 2021 talousarvion tekemistä. Toistaiseksi sen määrittely, mitkä kaikki toimet lasketaan ilmastobudjettiin, on osittain kesken. Usein toimia ei tehdä ainoastaan ilmaston vuoksi, vaan niissä yhdistyy monia eri päämääriä. Esimerkiksi liikennettä kehitetään ennen kaikkea kaupunkilaisten sujuvan liikkumisen mahdollistamiseksi. Samalla kestävien liikkumismuotojen lisäämisellä on suuret ilmastovaikutukset.

– Investoinnit tulevat olemaan ilmastobudjetin kärkenä. Käymme juuri keskustelua siitä, kuinka suuren osuuden eri investoinneista voimme määritellä ilmastotoimeksi, Tampereen kaupungin suunnittelija Emmi Nieminen sanoo.

Ilmastobudjettia tarkasteltaessa on tärkeä tiedostaa, mitä kaikkea siihen on huomioitu. Tampere rakentaa tällä hetkellä esimerkiksi raitiotietä. Lasketaanko raitiotie kokonaisuudessaan ilmastotoimeksi, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka suuri ilmastobudjetti tulee olemaan.

Tarkkojen euromäärien sijaan ilmastobudjetissa oleellisinta on asioiden läpinäkyväksi tekeminen.

–  Ilmastobudjetti avaa keskustelun siitä, voisiko kaupungin rahaa allakoida eri tavalla kuin nyt, investoimalla esimerkiksi nykyistä enemmän kestävään liikkumiseen.

Kuuden suuren ilmastoyhteistyö

Tampere tekee tiivistä yhteistyötä ilmastotoimissa muiden suurimpien kaupunkien Helsingin, Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kanssa. Kuusi suurinta kaupunkia ovat jo pitkään tehneet ympäristötilinpäätöksiä. Ne toimivat pohjana myös ilmastobudjetin toimenpiteiden määrittelylle.

Nyt muut kuusi suurta seuraavat kiinnostuneina, miten ilmastobudjetin käyttöönotto Tampereella sujuu. Oulun ympäristöjohtaja Leena Tuuri kertoo, että pitää ilmastobudjettia ajatuksena hyvänä. Toistaiseksi Oulu ei kuitenkaan ole itse miettinyt ilmastobudjetin toteuttamista konkreettisella tasolla.

– Kuudella suurimmalla kaupungilla on hyvä yhteistyö ilmastoasioissa. Yhteistyön kautta tutustumme Tampereen malliin ja olemme aktiivisesti mukana keskustelussa, Tuuri sanoo.

Espoo on samoilla linjoilla. Kaupungin ympäristöjohtajan Tarja Södermanin mukaan Espoossa ei ole vielä puhuttu siitä, voisiko ilmastobudjetti tulla kyseeseen myös siellä.

– Seuraamme mielenkiinnolla, miten suunnitelma etenee Tampereella.

Myös Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikunen arvioi, että ilmasto on budjetin kannalta tärkeä näkökulma. Hän pitää kuitenkin Helsingissä käytössä olevaa seurantatyökalua ilmastobudjettia toimivampana tapana mitata päästötavoitteiden etenemistä. Seurantatyökalu huomioi 147 ilmastotoimenpiteen etenemistä. Se seuraa aikaansaatuja päästövähennyksiä, ei niiden saavuttamiseen käytettyjä rahasummia.

– Seuraamme Tampereen kokemuksia mielenkiinnolla. Jos päästöjä mitataan, on seurantatyökalu kuitenkin oikea tapa.

Nikusen mukaan seurantatyökalu on osoittanut, että ilmastotavoitteisiin on mahdollista päästä, mutta se tulee olemaan vaikeaa.

– Käytännössä se edellyttää kaikkien seurattavien 147 toimenpiteen toteutumista.

Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*