Keski-Suomessa toivotaan määrärahoja alueen soiden suojeluun – ”olemme nyt aktivoimassa kuntiamme kohti kunnianhimoisempaa ilmastotyötä”
Kuva: Pixabay
Rinteen hallitus on ilmoittanut lisäävänsä luonnonsuojelun määrärahoja ensi vuonna 100 miljoonalla eurolla. Yksi merkittävä kohde lisärahan käytölle on suunnitelmissa ollut soidensuojelu. Keski-Suomen liiton ympäristöpäällikkö Reima Välivaara iloitsi hiljan liiton blogissa lisärahoituksen olevan otollinen mahdollisuus Keski-Suomelle, jonka 55 luonnonsuojelualueeksi varatusta kohteesta suurin osa on suoalueita.
– Luonnonsuojelurahoituksen hyödyntämisessä ja kaavakohteiden suojelun toteuttamisessa onnistuminen olisi varsinkin keskisuomalaisen suoluonnon, uhanalaistuneiden luontotyyppien ja lajien voitto. Unohtaa ei toki pidä ilmastonmuutoksen hillintääkään – luonnontilaisena säilyvän suojelusuon turvekerros on pysyvä hiilivarasto, Välivaara kirjoittaa.
Soiden hyväksi on maakunnassa tähän asti tehty työtä valtakunnallisen soidensuojeluohjelman pohjalta. Ympäristöpäällikkö Välivaaran ja Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Hannu Koposen mukaan maakuntakaavassa on lisäksi soidensuojeluvarauksia, joiden toteuttaminen perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen.
– ELY-johdolla yhteistyössä on valmisteltu soidensuojeluohjelmaan lisäalueita muutamia vuosia sitten. Tämä työ jäi silloin kesken, kun päädyttiin vapaaehtoisuuteen perustuvaan malliin. Meitä kiinnostaa nyt nähdä miten Rinteen hallitusohjelmassa luvatut lisäpanostukset kohdentuvat soidensuojelun alueiden toteuttamiseen, Välivaara ja Koponen kertovat.
Keskisuomalaisen soidensuojelun avainasemassa ovatkin tällä hetkellä maanomistajat, jotka päättävät maidensa käytöstä ja suojelusta. Ainakin paperilla kiinnostusta kuitenkin tuntuisi löytyvän myös maanomistajien keskuudessa – Välivaaran mukaan vain parikymmentä alueen yli 500 maanomistajasta on ilmoittanut vastustavansa kaavoitusvaiheessa alueensa suojelua.
Valtakunnallisesti lukuisia ympäristö- ja ilmastonmuutoshankkeita
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet ovat olleet tapetilla niin kunnallisessa kuin valtakunnallisessakin päätöksenteossa. Ministeriöt ja muut toimijat ovat kehittäneet useita kansallisia ohjelmia, joilla ympäristötavoitteisiin pyritään.
Metsänhoidon osalta kuntien apuna on muun muassa kansallinen Ravinneneutraali kunta -hanke Ranku. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa kehitetyn hankkeen päämääränä on laatia kunnille monitavoitteinen metsäsuunnitelma, jonka toteutuksessa otetaan tulostavoitteiden lisäksi huomioon muun muassa ravinne- ja hiilineutraaliustavoitteet, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä metsienkäytön vaikutus vesistöjen tilaan.
Tällä hetkellä käynnissä olevassa Ranku 3 -hankkeessa esimerkkikuntina ovat mukana Asikkala, Forssa, Ii, Kaarina, Marttila, Orimattila, Parainen ja Ylivieska.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen puolestaan pyrkii muun muassa hiilineutraaleja kuntia ajava Hinku-hanke. Hinku-verkostoon liittyneet toimijat sitoutuvat vähentämään kuntansa kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Kuntatekniikka uutisoi hiljan Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan liittymisestä Hinku-verkostoon ensimmäisinä maakuntina.
Keski-Suomessa kohti kunnianhimoisempaa ilmastotyötä
Keski-Suomessa valtakunnallisesti suosittuihin hankkeisiin ei ole vielä isosti tartuttu. Tällä hetkellä maakunnan kunnista vain muutama on mukana ilmastonmuutosta hillitsevissä hankkeissa: Kuhmoinen kuuluu Hinku-verkostoon ja Jyväskylä hiilineutraalisuutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta tavoittelevaan Fisu-hankkeeseen. Ranku-kuntia ei maakunnassa ole lainkaan.
Suunnitelmia ympäristö- ja ilmastotyön edistämiseksi on Välivaaran ja Koposen mukaan tehty muilla tavoin. Välivaara ja Koponen kertovat, että metsäbiotalouden osalta maakunta työskentelee yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Tavoitteena on löytää keino metsien monipuoliseen käyttöön samalla luonnon monimuotoisuus turvaten.
Välivaara ja Koponen toivovat, että tulevaisuudessa ilmasto- ja ympäristötyö maakunnassa voisi olla entistä tehokkaampaa.
– Olemme ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa nyt aktivoimassa kuntiamme kohti kunnianhimoisempaa ilmastotyötä. Keski-Suomessa kunnat tekevät paljon ilmastotyötä, mutta sen näkyväksi tekeminen erityisesti kuntalaisille olisi nyt tärkeää. Samoin tarvitaan vahvempaa strategista otetta ilmastotyöhön.
