Vapo perustaa uuden energiayhtiön – aikoo ratkoa kuntatalouden ahdinkoa digitalisaatiolla
Vapo on omistanut Jokelan kaukolämpöverkon vuodesta 2015. Lämpölaitoksen polttoaineesta noin puolet on uusiutuvaa polttoainetta. (Kuva: Vapo)
Kansainvälinen monialakonserni Vapo on perustanut uuden infrastruktuuritoimintaan erikoistuneen Nevel Oy:n. Keskiviikkona julkaistussa tiedotteessa kerrotaan, että yhtiö vastaa jatkossa kuntien ja teollisuuden infrastruktuuriratkaisujen tarpeisiin.
Nevelin kaksi pääsääntöistä yhteistyöaluetta kunta- ja kaupunkikonsernien kanssa ovat toimitusjohtaja Markus Hassisen mukaan energiakumppanuus ja palveluiden tarjoaminen. Energiakumppanuus tarkoittaa sitä, että yhtiö voi ostaa kaupungeilta tai kunnilta näiden kaukolämpöverkkoja. Palveluiden tarjoaminen puolestaan kattaa erilaisia palveluvaihtoehtoja kuntien ja kaupunkien energiayhtiöille. Merkittävin tämän hetken palveluista ovat Hassisen mukaan digitaalisen alustan mahdollistamat etäkäyttöpalvelut.
– Jos energiantuotannon digitalisointiin siirryttäisiin laajassa mittakaavassa, puhutaan jopa 80 miljoonan euron säästömahdollisuudesta kansallisella tasolla.
Digitalisoinnin kannattavuus riippuu kunnasta
Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltolan mukaan digitaalisilla tietojärjestelmillä voidaan parantaa laitosten mittauksen, ohjauksen ja raportoinnin laatua. Tehokkaampien mittauskäytäntöjen avulla toimintaa on myös helpompi kohdentaa oikein.
Digitalisaation mahdollisuudet ja hintalappu perustuvat Peltolan mukaan kunnissa paljolti siihen, miten ne voidaan sovittaa nykyisiin tietojärjestelmiin.
– Joissain tapauksissa voi olla, että laitoksen järjestelmät eivät ole ihan tätä päivää. Silloin on tutkittava, voiko esimerkiksi Nevelin esittelemän digitaalisen alustan ottaa käyttöön vai aiheuttaisiko se liian suuria teknis-taloudellisia ongelmia.
Tulevaisuudessa digitaalinen seuranta saattaa olla välttämättömyys kaikille energialaitoksille. Uusi energiatehokkuusdirektiivin velvoite asettaisi lämpöenergian etäluvun uusiin laitoksiin jo lokakuusta 2020 alkaen ja kaikkiin laitoksiin vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä aiheuttaisi Peltolan mukaan muutoksia myös asiakasraportoinnin vaatimuksiin.
– Jos mittarissa on etäluku, se laukaisee direktiivin mukaan velvoitteen rakentaa asiakasportaali, josta energiankulutusta voi seurata. Nyt seuranta ja raportointi voi olla hyvin kirjavaa erityisesti pienemmissä kunnissa. Tosin vielä on epäselvää, salliiko valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö vapautuksen pienimmille lämpölaitoksille. Suuria vaatimus joka tapauksessa koskee.
Uudet energiamuodot ja teknologia muutostrendeinä
Nevel haluaa toiminnallaan tarjota ratkaisuja kuntatalouden ahdinkoon mutkistuvassa liiketoimintaympäristössä. Ratkaisuja haetaan Hassisen mukaan paitsi strategian viitoittamilla digitaalisilla ja liiketoimintaa tehostavilla keinoilla, myös kuntien yksilöllisiä ominaisuuksia korostavin keinoin.
– Utajärvellä on paikallinen teollisuusyritys Kinnusen mylly, jossa olemme investoineet siihen, että aiemmin käytössä ollut fossiilinen energia korvattiin uusiutuvalla energialla. Tämä uusiutuva energia saadaan siellä heidän tuotantonsa sivutuotteesta, eli kauran kuorista. Meillä on nykyään kumppanuus myös kunnan kanssa, minkä ansiosta kuntalaiset saavat kaukolämpöä nyt saman myllyn kauran kuorista.
Teknologian avulla kaukolämpöverkon jakelua voidaan esimerkiksi Utajärvellä kohdentaa älykkäämmin, eli myös kustannustehokkaammin.
– Lämmönjakelu tehdään digitalisaatioalustalla, jonka ansiosta voimme optimoida kaukolämpöverkon tuotantoa niin, että tuotamme juuri sen verran lämpöä kuin tarvitaan, jotta energiatehokkuus olisi parhaalla mahdollisella tasolla.
Utajärven kaltaisissa pienemmissä kunnissa uusien energiamuotojen hyödyntäminen onnistuu Kuntaliiton Peltolan varsin ketterästi, kun isojen kuntien kohdalla esimerkiksi lämmöntuotantoon käytettävän polttoaineen logistiikka voi muodostaa ongelmia. Monen kunnan ilmastotyölle uusiutuvat energiamuodot ovat kuitenkin Peltolan mukaan hyvä vaihtoehto.
– Kiinteistöjen lämmitys on asia, johon kunnat pystyvät itse vaikuttamaan, toisin kuin vaikka liikenne, jonka kohdalla muuttujia on paljon.
Uusiutuvat energiamuodot voivat myös parantaa kunnan elinvoimaa.
– Tuotantoon saadaan parhaimmillaan mukaan esimerkiksi paikallisia yrittäjiä ja metsänomistajia. Uudet tuotantotavat työllistävät ihmisiä paikkakunnalla ja tuovat näin verorahoja, Peltola sanoo.
Peltola ei kuitenkaan suhtaudu varauksettomasti ajatukseen siitä, että toiminnan tai kaukolämpöverkon ulkoistaminen olisi automaattisesti vastaus kunnan talousongelmiin. Palvelulla on aina myös hintalappu.
– Jonkin verran on ollut keskustelua siitä, onko kaukolämpötoiminta kuntien ydinbisnestä vai ei.
Kohti hiilineutraaliutta uusiutuvan energian investoinneilla
Utajärven malli on oppikirjaesimerkki keinoista, joilla Nevelin toiminnassa pyritään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvan energian lisääminen ja kestävämpien toimintamallien kehittäminen ovat Vapon keväällä 2018 uudistetun toimintastrategian tavoitteita, joihin halutaan päästä muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin investoimalla.
Tällä hetkellä Vapo-konsernin liikevaihdosta noin neljännes saadaan energiaturpeesta ja turpeella tuotetusta energiasta.
