Kuntaliiton mukaan turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista. (Kuva: Seppo Haavisto)

Hallitus esittää uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta. Lailla pantaisiin osaltaan täytäntöön muutettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). Kuntaliitto kannattaa sähköautoilun lisäämistä liikenteessä, mutta latauspisteitä tulee rakentaa tarpeen mukaan.

Lailla pyritään parantamaan sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia. Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia.

Säädökset vaikuttaisivat asuinrakennusten osalta kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitaloihin ja kerrostaloihin ja muiden rakennusten osalta kouluihin, päiväkoteihin, sairaaloihin ja muihin julkisiin rakennuksiin.

Hallituksen esityksessä uusi laki tulisi huomattavasti tiukemmaksi kuin direktiivi vaatii ja aiheuttaisi kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä.

– Pääosa, 80-90 prosenttia, sähköautojen latauksista tehdään kotona ja tarvetta lataukselle muualla tulee vain harvoin. Peruslatauspisteestä saadaan 15-30 minuutin latauksella vain noin 5-10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa, sanoo Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola.

 Latauspisteiden rakentaminen lisää kuntien kustannuksia

Lakiesityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle on rakennettava latauspiste 10 prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.

Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa asennuksineen arviolta 1000 – 3000 euroa, mutta se voi tulla kalliimmaksikin, jos sähköjärjestelmää on saneerattava. Tarkkaa laskelmaa kunnille koituvista kustannuksista ei ole vielä tehty, mutta summa nousee helposti kymmeniin miljooniin euroihin.

– Kustannussyistä lain myötä pakolliset latauspisteet olisivat todennäköisesti peruslataukseen eli auton yön yli lataamiseen tarkoitettuja Type 2 -standardin mukaisia latauspisteitä. Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin 100 kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50 000 euroa.

Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehtävät investoinnit ovat pois vaikuttavimmista energiainvestoinneista.

– Kuntaliitto ei vastusta latauspisteiden rakentamista, mutta lakiehdotuksen mukaisesti rakennettuna niitä tulee tarpeeseen nähden liikaa ja vääriin paikkoihin. Julkisten latauspisteiden osalta markkinaehtoinen ja tarpeenmukainen rakentaminen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Monissa kunnissa latauspisteitä rakennetaan jo osana ilmastotyötä.

– Lisäksi lataustekniikka kehittyy jatkuvasti. Siksi kannattaa mieluummin investoida latausvalmiuksien kohentamiseen kuin nykyistä tekniikkaa edustavien latauspisteiden lisäämiseen.

Kuntaliitto ehdottaa paluuta direktiivin minimivaatimuksiin

Kuntaliitto ehdottaa, että laissa palattaisiin direktiivin minimivaatimuksiin seuraavasti:

1) Uudet ja laajasti korjattavat ei-asuinrakennukset (esim. koulut, sairaalat, päiväkodit), joissa on yli 10 autopaikkaa: Yksi latauspiste ja latausvalmius joka viidenteen autopaikkaan.

Hallituksen esityksen mukaan vastaavissa yli 10 autopaikan rakennuksissa tulisi olla yksi latauspiste ja latausvalmius puoleen autopaikoista ja yli 20 autopaikan rakennuksissa 10 prosenttiin autopaikoista.

2) Olemassa olevat ei-asuinrakennukset, joissa on yli 20 autopaikkaa: Vain yksi latauspiste pysäköintialuetta kohtaan.

Hallituksen esityksen mukaan latauspiste tulisi olla 10 prosentille autopaikoista. Sadan autopaikan parkkialueella tämä tarkoittaisi kymmentä latauspistettä.

3) Uudet ja laajasti korjattavat asuinrakennukset (esim. kuntien omistamat rivi- ja kerrostalot), joissa on yli 10 autopaikkaa: Latausvalmius jokaiseen autopaikkaan.

Hallituksen esityksen mukaan yli neljän autopaikan asuinrakennuksissa kaikkiin autopaikkoihin tulisi tehdä latausvalmius.

Lisäksi Kuntaliitto ehdottaa, että lain täytäntöönpanossa noudatettaisiin kuntien osalta rahoitusperiaatetta, sillä uudet lakisääteiset tehtävät eivät saisi heikentää kuntien taloudellista asemaa.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 10.3.2020. Hallituksen esitys sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta sekä rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestämästä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Lakiluonnosta on esitelty aiemmin täällä.

(Lähde: Kuntaliitto)

Markku Vento
markku.vento@kuntatekniikka.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*