Kunnissa tehdään työtä energiasäästöjen eteen
Tulevaisuuden kannalta ei ole ihan sama, millä keinoin energiaa tuotetaan ja minkä verran sitä kulutetaan. Ilmastotalkoot ovat yhteinen asia.
Kansallista energiansäästöviikkoa vietetään tällä viikolla. Kunnatkin ovat ilmastotalkoissa kortensa kekoon kantaneet, vaikka esimerkiksi aurinkosähköinvestoinneissa tullaan vielä hieman jälkijunassa yksityisen sektorin suhteen. Tai ainakin investointien saaman julkisuuden suhteen.
-Aurinkoenergiaa ei ole kunnissa kauhean laajasti käytössä, sillä investoinnin takaisinmaksuajat ovat vielä kohtuullisen pitkät. Yrityksille aurinkosähköön panostaminen on useimmiten myös imagojuttu, jolla markkinoidaan omaa toimintaa, Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola kertoo.
Tilanne tosin muuttunee tulevaisuudessa, sillä kehitys kehittyy ja laitteiden hinta-laatusuhde paranee.
-Aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat tulleet alaspäin viime vuosina, joten jos systeemi kestää 15-20 vuotta ilman invertterin vaihtoa, niin investointi ehtii maksaa itsensä takaisin. Lisäksi aurinkopaneelilla tuotetun sähkön hinta saadaan lukittua pitkäksi aikaa tietylle tasolle, Peltola arvioi.
Energiatehokkuuteen huomiota
Vaikka jokaisen uuden harjoitusjäähallin katolla ei aurinkopaneeleita olekaan, niin kunnat ovat mukana aktiivisesti ilmastotalkoissa.
-Kiinteistöjen energiatehokkuus on se asia, johon kiinnitetään kunnissa huomiota aiempaa enemmän. Vanhojen kiinteistöjen saneerauksia ei tosin käynnistetä energiatehokkuus-kärjellä, mutta kun kiinteistöjä saneerataan, niin samalla kiinnitetään huomiota eristykseen, ilmanvaihtoon ja lämmitysjärjestelmiin. Uusiutuvan energian vauhdittamiseksi on luovuttu öljylämmityksestä ja siirrytty maalämpöön tai vaikkapa biokaukolämpöön. Myös led-valaistuksen käyttöönotolla kunnat ovat saaneet energiasäästöjä aikaan, Peltola muistuttaa.
Kiinteistöt ovatkin juuri se kohde, joissa kuntien tekemät ilmastoteot purevat parhaiten. Toki teoilla liikenteessäkin on merkitystä.
-Liikenteen osalta on vaikeampi päästä vastaaviin säästöihin. Kunnilla ja kuntayhtymillä on omistuksessaan noin 15 000 ajoneuvoa, joten kiinteistöjen energiankulutus on selvästi suurempaa tasoa. Toki liikenteen päästöihin kunnat voivat vaikuttaa myös esimerkiksi kaavoituksen, kuljetuspalveluiden suunnittelun ja ympäristökriteerien avulla, Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltola huomauttaa.
Energiamanagereita – tuleeko heitä?
TEM:n energiatehokkuustyöryhmän loppuraportti julkaistiin perjantaina. Energiajohtaminen oli asia, joka nousi esiin työryhmän työn yhteydessä. Nähtäväksi jää löytyykö kunnista myös energiamanagereita.
-Pitäisi pyrkiä siihen, että jokaisessa organisaatiossa on henkilö, jonka vastuulla on energiankäytön kokonaisuus. Tällöin se voidaan ottaa huomioon osana kunnan tai kaupungin johtamista, eikä vain erillisenä asiaan vihkiytyneiden asiana. Tämä tekee energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämisestä haavoittuvan henkilövaihdosten ja organisaatiomuutosten myllerryksissä, Vesa Peltola toteaa.
Laajaa yhteistyötä
Turun kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuonna 2029. Kaupunki on mukana 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa ratkomassa energiatehokkuuteen liittyviä haasteita yhdessä Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen ja Vantaan kaupunkien sekä Valonian ja Ekokumppaneiden kanssa. Kaupungit kehittävät yhdessä uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen.
-Rakennukset ovat Suomessa todella iso päästölähde ja niiden energiankulutus on merkittävä kuluerä kaupungeille. Hankkeen vaikutusalueella kaupungeissa on esimerkiksi yli 5200 palvelurakennusta, joissa sähköön, lämpöön ja veteen kuuluu yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisten sekä tulevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen helpottaa myös kaupunkien päästötavoitteisiin pääsemistä, kertoo Energiaviisaat kaupungit -hankkeen Turun osatoteutuksen projektipäällikkö Ann-Sofi Österberg-Aikio.
Hankkeessa mukana olevien kaupunkien pilottikohteissa kokeillaan uusia ja kehitteillä olevia ratkaisuja kiinteistöjen datan keräämiseen, hyödyntämiseen ja visualisointiin liittyen. Turussa hankkeen pilottikohteina on kaupungin palvelukiinteistöjä kuten monitoimitaloja, kouluja ja päiväkoteja.
Turussa suunnitelmissa on yhdessä rakennusten käyttäjien kanssa pohtia, miten oman rakennuksen energia- ja olosuhdetietoja voidaan hyödyntää. Rakennuksen tietoa tuodaan näkyväksi, jolloin sitä voidaan integroida myös opetukseen sekä hyödyntää rakennusten käyttäjien ohjaamisessa toimimaan rakennuksessa fiksusti ja energiatehokkaasti.
