Lahden kaupungissa rakennustarkastajana juuri aloittanut Juhani Pirinen muistuttaa, että valtaosa kosteusvaurioituneista rakennuksista on korjattavissa. - Pääosa omakotitaloistakin kannattaa korjata – paitsi jos tontti on niin arvokas, että tontista saa enemmän kuin talosta korjattuna. (Kuva: Liisa Takala)

Kuntien rakennusten kunnossa ei ole hurraamista, mutta Helsingin keskustan vanhoissa arvotaloissakin voi olla isoja ongelmia, sanoo tekniikan tohtori Juhani Pirinen.

Tekniikan tohtori Pirinen on yksi maan kovimmista kosteus- ja homeongelmien asiantuntijoista ja tuli tunnetuksi urallaan Hengitysliitossa sekä ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman vetäjänä. Hän aloitti juuri rakennustarkastajana kotikaupungissaan Lahdessa.

Kuntapäättäjille Piriseltä ei juuri kehuja heru.

– Kunnan poliittiset päättäjät pitäisi panna matematiikan tunnille. Ne eivät ymmärrä rakennuksista, eikä kukaan osaa tai halua ajatella 30 vuoden päähän, hän väittää.

Pirinen vakuuttaa, että useimmat virkamiehet kyllä nykyään tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta ei heitä kuunnella.

Homeongelmat johtuvat hänen mukaansa pääasiassa siitä, että kunnissakin korjataan kaikki 20 vuotta liian myöhään.

– Tästä maasta puuttuu kokonaan rakennusten ylläpitokulttuuri.

Kuntien rakennushankkeissa elinkaarimallin suosio on kasvanut. Siinä ei tarvita suuria alkuinvestointeja, koska rakentajalle maksetaan palvelumaksua niin rakentamisesta kuin rakennuksen huollostakin yleensä 20–25 vuoden sopimuskauden ajan.

– Ei se mikään rakennuksen elinkaari ole, vaan myyvä nimi. Rakennusala kyllä osaa, Pirinen tuhahtaa.

Hän muistuttaa, että sellaiset rakennusmateriaalit, jotka suojaavat rakennusta kosteudelta ja vaurioitumiselta, kestävät yleensä 30–35 vuotta. Vesieristeet, salaojat, vesikatto, ikkunapellitykset ja listoitukset pitää sen jälkeen uusia.

– Nyt kun tehdään 25 vuoden sopimus, sen päätyttyä saadaan käytetty talo, jonka monet suojaavat rakennusosat ovat käyttöikänsä lopulla ja jonka tekninen arvo on pudonnut puoleen. Vanha talo siirtyy kunnan vastuulle.

Artikkeli julkaistu kokonaisuudessaan Kuntalehdessä 9/2019.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *