5G mullistaa kuntainfran - Turun kaupungin dataratkaisuja kaupallistetaan
Turku on ainoana suomalaisena kaupunkina mukana liikkumisen edelläkävijäkaupunkien CIVITAS-verkostossa. Osana ECCENTRIC-hanketta se kehittää sähköistä liikennettä, autojen ja pyörien yhteiskäyttöä sekä liikkuminen palveluna -mallia.
Maailman ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö, Turku City Data aikoo parantaa kuntien palveluja, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja tuoda älyä infraan. Yhtenä työvälineenä on 5G-verkosto.
Nämä sanat on kirjoitettu maailman ensimmäisessä 5G-kahvilassa, Turun Osuuskaupan Wiklundilla. Kahvi maistuu samalta kuin ennenkin, mutta wifin kautta tarjolla on noin kymmenen kertaa nopeampi nettiyhteys. Turun kaupungin ja Elisan yhteistyönä syntynyt 5G-verkko on Pohjoismaiden laajin ja sinkoaa parhaimmillaan dataa jopa 10 gigabitin nopeudella. Sen odotetaan tuovan etenkin esineiden internetille (IoT -Internet of Things) uusia käyttömahdollisuuksia. Esineisiin ja ajoneuvoihin voidaan kiinnittää entistä edullisempia ja toimivampia sensoreita.
Kuten autonomiseen robottibussiin. Sellaisen kilpailutus oli Turussa käynnissä huhti-kesäkuussa.
– Nykyiset Suomessa käytössä olevat robottibussit tarvitsevat toimiakseen paljon laitteita: laserkeilausta, tutkalaitteita, GPS-paikantimia jne. Autonomisten ajoneuvojen täytyy kuitenkin olla valvottuja, eikä pätkivä yhteys ole kovinkaan laadukas. 5G mahdollistaa etävalvonnan entistä paremmin, Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira kertoo.
Robottibussi on yksi esimerkki siitä, mitä uusi älykäs kaupunki voisi olla. Smart and Wise Turku -kärkihankkeella on kuitenkin myös paljon suurempia tavoitteita. Ne voisivat toteutuessaan helpottaa muidenkin kuntien toimintaa.
Ainakin edellytykset ovat hyvät. Future Today Institute valitsi Turun maailman seitsemänneksi edistyksellisimmäksi älykaupungiksi.
Kaupunki perusti oman datayhtiön
Kaupungin palveluja on parannettava. Kasvihuonepäästöjä vähennettävä. Kuluja leikattava. Siinä esimerkkejä Smart and Wise Turku -kärkihankkeen tavoitteista, samantapaisista asioista, joiden kanssa muutkin kunnat painivat.
Turku aikoo vastata haasteisiin hyödyntämällä digitalisaatiota ja sen tuottamaa dataa. Kaupungilla on noin 500 erilaista tietojärjestelmää. Jos kaikki niiden sisältämät tiedot pystyttäisiin hyödyntämään, datan arvo olisi jopa kymmeniä miljoonia euroja. Näin suuriin lukuihin päästään konsulttiyhtiö McKinseyn Smart City -analyysimalliin perustuvien laskelmien kautta.
Turun tarkoituksena on luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrittäjille ja kaupungille itselleen informaatiota päätöksenteon ja palvelujen kehittämiseksi yli toimialarajojen.
– Jos tietojärjestelmiä yhdistää, voidaan luoda esimerkiksi ajantasainen tilannekuva sähkö- ja vesijakeluverkon tilasta. Sen päälle voidaan tuoda hälytystiedot, Vira pohtii.
Jotta tilannekuva saadaan muodostettua, on koodaajien luotava ylemmän tason malli, jossa määritellään mitä dataa malliin tuodaan ja missä muodossa. Tiedot kun ovat nyt eri järjestelmissä hajallaan.
Parhaimmassa tapauksessa mallin voi monistaa muiden kuntien käytettäväksi.
Muun muassa tätä tehtävää varten Turku perusti keväällä 2019 maailman ensimmäisen kaupunkiomisteisen datayhtiön, Turku City Data Oy:n. Sen päätehtävänä on luoda tietämysgraafeihin (knowledge graph) perustuvia ratkaisumalleja. Tietämysgraafi hakee tietonsa digitaalisesta alustapalvelusta, johon kuuluu erilaisia tietokantoja. Tietämysgraafi pyrkii mukauttamaan näyttämänsä tiedot käyttäjän tarpeita vastaaviksi. Turku tuottaa myös tietämysgraafien tarvitsemia alustapalveluja.
Tuotoksina syntyvistä ratkaisuista osa on tarkoitus kaupallistaa. Turku City Data voi tehdä sen itse tai lisensoida ratkaisujen käyttöoikeudet muille toimijoille.
Dataa yhdistetään rakennusautomaatioon
– Olosuhdetietojen perusteella optimoidut taloautomaatiojärjestelmät voivat säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa euroa, Vira uskoo.
Homma voisi hoitua vaikka näin: Koululuokkaan asennetaan sensoreita, jotka mittaavat lämpötilaa ja ilmanvaihdon tunnuslukuja kuten huoneilman hiilidioksidin määrää. Kun sitä on ilmassa liikaa, oppimistulokset huononevat. Tällöin kone vähentää automaattisesti hiilidioksidin määrää tehostamalla ilmanvaihtoa. Kun luokka on tyhjillään, ihmisten tuottamaa hiilidioksidia on ilmassa vähemmän ja ilmanvaihdon voi säätää tämän mukaiseksi. Samalla tyhjillään olevan huoneen lämpötilaa voitaisiin laskea lämmityskulujen säästämiseksi.
– Meidän on tarkoitus toteuttaa ensimmäiset kokeilut vielä tämän vuoden aikana. Ainakin Helsingissä ja Tampereella on samantapaisia hankkeita, Vira toteaa.
Avoimesti mukaan
Turun kaupunki avasi kärkihankkeensa alusta lähtien avoimesti kaikille toimijoille. Tulokset ovat lupaavia. Mukaan lähti aiempaa laajemmin yrityksiä ja yliopistoja, jopa rahoittajia.
– Esimerkiksi Turun yliopistolla on matemaattista osaamista, jonka avulla voitaisiin mallintaa sähkö- ja vesijohtoverkostoa.
Mallinnus voisi auttaa tunnistamaan vahvistettavia osa-alueita. Viran mielestä matematiikan avulla voitaisiin vaikka paikantaa vuotava vesijohto. Kun sensorit seuraavat vesijohtoliittymien vedenkulutusta reaaliaikaisesti, tekoäly huomaisi, jos jossain kulutus kasvaa äkisti. Hälytys saataisiin heti.
– Tekoäly voi oppia hämmästyttäviä asioita. Se voisi jopa paikantaa kadunpätkän, jossa vuoto todennäköisimmin olisi.
Epärealistisia odotuksia
Tietysti datan jalostamisessa on omat haasteensa. Tekoälystä puhutaan paljon ja siihen kohdistuu Viran mielestä osin aika epärealistisiakin odotuksia. Lisäksi koneälyn opettaminen on pitkä prosessi. Se voi kestää vuosia.
– Datan laatu voi olla huonoa tai sitä ei ole ollenkaan. Tietosuojan ja salassapitomääräysten vuoksi kaikkea dataa ei voi hyödyntää. Siksi on hieman erikoista, että esimerkiksi ihmisten verotiedot ovat julkisia. Minusta ihmisten raha-asiat ovat aika henkilökohtaisia asioita.
Datan määrän lisäämiseksi Turku on ottanut käyttöön myös uusia tapoja kerätä tietoa. Esimerkiksi jalankulkijoiden määrää lasketaan videoanalytiikan avulla. Liikennevirtojen laskentatietoja voidaan käyttää hyväksi kaupunkisuunnittelussa.
Toisaalta loppukevennyksenä voidaan todeta, että toimintaedellytykset ovat Suomessa hyvät, jos verrataan esimerkiksi naapurimaatamme Ruotsia.
– Kävimme tutustumassa Tukholman robottibusseihin, joita on kolme liikenteessä. Ruotsin lainsäädäntö ei salli autonomisen bussin etävalvontaa, vaan bussissa on oltava mukana valvoja. Hän seisoo mukana kyydissä, Vira hymyilee.
Teksti: Sari Järvinen
Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Kuntatekniikan numerossa 4/2019.
EDIT: Artikkelin otsikko muutettu muotoon ”5G mullistaa kuntainfran – Turun kaupungin dataratkaisuja kaupallistetaan”
Miten Turussa on onnistuttu luomaan kymmeniä homekouluja? No… päätettiin säästää; ilmastointi suljettiin viikonlopuksi ja lämpötilaa laskettiin koulukiinteistössä.
Nyt tämä sama sitten halutaan tehdä kalliimmilla järjestelmillä. Aivan mahtavaa.
Älyteknikkaa ei pidä valjastaa älyttömyyksien tekemiseen!
Miten näihin ratkaisuihin mennään ihmisten terveydestä ns. viis veisaten.
5G:n turvallisuutta ei ole osoitettu, ennemmin tutkimukset kertovat pahoista terveysvaikutuksista – kaikkiin ihmisiin. Päänsäryt jo lisääntyneet, hermostuneisuus ja unihäiriöt. Pitkäaikaisvaikutukset ovat vielä pahempia.
Edelläkävijäkaupungit eivät ota 5G:tä käyttöön, esim. Bryssel.
Kunta osaa varmaan hvyin busineksen ja KKV:n ohjeet kuntana markkinahäirikkönä on luettu. Näitä asioita tekevät jo oikeat yritykset, joiden kasvu ja työllisyys tukevat suomea – eivät rasita veronmaksajaa kuntayhtiön tavoin.
5G on armeijan käyttämä ase. Siitä varoittavat asiantuntijat ympäri maailmaa. On outoa, että tekniikkaa, jonka TURVALLISUUDESTA ei ole olemassa YHTÄÄN puolueettoman tahon tekemää biologisiin pitkäaikaisvaikutuksiin pureutuvaa tutkimusta, tuodaan joka paikkaan ilman varovaisuusperiaatetta! 5G on ihmiskoe ja se on vastoin mm. Nürnbergin sopimusta.
Kukaan ei Turussa nähtävästi tiedä, mikä on NASAn Agenda 21, 25 tai 30? Kannattaa viimeistään nyt tutustua. Olette juuri järjestämässä päitä vadille ensin turkulaisilta ja sen jälkeen ”monistettaessa” koko Suomen kansalta.
Lapsethan tässä tulevat kärsimään kumuloituvasta säteilymäärästä ihan ensimmäisenä; heidän kehonsa imee langattomien verkkojen säteilyä jopa 10- kertaisesti aikuisiin nähden.
Kuka ottaa vastuun, kun terveyshaitat tulevat näkyviin? STUK? Suomen hallitus? Vai ollaanko ihan omillamme? Vakuutusyhtiötkin kun jo pesevät käsiään 5G:n ja ihan yleisesti langattomien laitteisen ja verkkojen aiheuttamista ongelmista. Miksiköhän?