Tutkimusryhmä selvittää Helsingin johtamisjärjelmän uudistuksen vaikutuksia - mukana 16 tutkijaa Tampereen yliopistosta
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä. Keskellä alhaaalla arviontitutkimuksen projektipäällikkö ja päätutkija Anni Jäntti. (Kuva: Johanna Liljeroos-Cork)
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on käynnistänyt elokuussa Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen akateemisen arviointitutkimuksen. Helsinki siirtyi pormestarimalliin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.
– Arvioimme sitä, miten pormestarimallilla, toimialamallilla ja osallisuusmallilla voidaan vastata uudistuksen tavoitteisiin poliittisen johtamisen ja demokraattisen päätöksenteon vahvistamisesta sekä kuntavaalituloksen suoremmasta heijastumisesta kaupungin johtamiseen, kertoo arviontitutkimuksen projektipäällikkö ja päätutkija Anni Jäntti.
Tutkimusryhmässä on 16 johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkijaa. Mukana on niin kunta- ja aluejohtamisen, hallintotieteen, julkisen talousjohtamisen kuin tietojohtamisen tutkijoita.
Hankkeen tieteellisinä johtajina toimivat professorit Arto Haveri ja Pasi-Heikki Rannisto. Hanke jakautuu kuuteen osahankkeeseen, joiden johtajina toimivat Jäntin, Haverin ja Ranniston lisäksi professori Elias Pekkola, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen ja tutkimusjohtaja Harri Laihonen.
Tutkimushankkeen väliraportti ilmestyy ensi keväänä, ja loppuraportti valmistuu helmikuussa 2021. Hankkeen aineistonkeruu käynnistyy tänä syksynä. Aineisto kerätään pääasiassa haastatteluin.
– Tässä vaiheessa on mahdollista saada selville joitakin välittömiä vaikutuksia, jotka ovat jo tapahtuneet. Uudistuksella on kuitenkin myös myöhemmin esille tulevia vaikutuksia, joihin ei vielä päästä käsiksi. Tarkoituksena on analysoida sellaisia rakenteita ja käytäntöjä, jotka tukevat tai estävät tavoitteiden toteutumista, ja se on osin mahdollista jo nyt. Tutkimusryhmä tekee tulosten perusteella kehittämissuosituksia, Anni Jäntti kertoo.
Arviointiin kytketään myös pro gradu -tutkielmia, ja lisäksi tutkimusryhmässä on mukana väitöskirjatutkijoita, jotka hyödyntävät hankkeessa kerättävää aineistoa tutkimuksissaan. Jäntin mukaan arviointitutkimus on suomalaisittain poikkeuksellinen laaja.
– Helsinki on panostanut arviointiin kiitettävästi, mikä toki on tarpeenkin, kun näin isoa uudistusta tehdään.
Helsingin kaupunginhallitus valitsi Tampereen yliopiston tutkimusryhmän arvioinnin tekijäksi maaliskuussa. Kaksivuotisen hankkeen kustannukset ovat 485 000 euroa. Tampereen yliopisto tekee akateemisen kokonaisarvioinnin. Sen lisäksi uudistusta arvioivat myös Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto ja konsulttiyritys KPMG.
