Geolämpövoimalan kallioporaukset jatkuvat - St1 tähtää Pohjoismaiden markkinoille
Geolämpölaitoksen poraustyöt jatkuvat muutaman viikon sisällä Otaniemessä. Punainen porauslaitteisto yltää noin puolessa vuodessa kuuden kilometrin syvyyteen. Sen edessä on jo valmiin 6,4 kilometrin syvyisen Otaniemi1-reiän venttiililaitteisto. (Kuva: Markku Vento)
Energiayhtiö St1:n geolämmön pilottiprojektin viimeinen porausvaihe on alkamassa Espoon Otaniemessä. Viime vuonna ensimmäinen 6,4 kilometrin syvälämpökaivo porattiin valmiiksi ja toinen kaivo ruuvattiin 3,3 kilometrin syvyyteen odottamaan vesistimulaation mallinnuksen tuloksia.
Toisen kaivon loppuosan poraussuunnitelma on määritelty mallinnuksen perusteella ja sen poraus päästään aloittamaan vielä tässä kuussa. Laitos on valmistuessaan vuonna 2020 maailman syvin geotermisen energian lämmöntuotantolaitos, joka tuottaa lämpöä täysin päästöttömästi.
Valmistuessaan Otaniemen lämpökaivot tuottaisivat kaukolämpöä suoraan Fortumin verkkoon. Parhaimmillaan näin tuotettaisiin jopa 10 prosenttia Espoon kaukolämmöstä.
6,4 kilometrin syvyisen Otaniemi1-reiän poraaminen oli haasteellisempaa kuin etukäteen oli arveltu. Kovaan suomalaiseen graniittiin poraaminen kesti sen verran kauan, että porauslaitteisto siirtyi lähes vuoden ajaksi Cornwalliin Etelä-Englantiin.
-Emme kuitenkaan ole olleet toimettomana, vaan olemme pystyneet vuoden aikana analysoimaan vesistimuloinnillalla ensimmäisen reiän porauksen tuloksia ja maaperän seismistä käyttäytymistä, joten olemme nyt valmiit ulottamaan Otaniemi2-reiän tarvittavaan kuuden kilometrin syvyyteen, kertoo St1:n tuotantojohtaja Tero Saarno.
Vesi lämpiää 120-asteiseksi
Lämpölaitos toimii siten, että Otaniemi1-reikään johdetaan vettä, joka lämpiää 120-asteiseksi kuuden kilometrin syvyydessä. Tämä lämmin vesi johdetaan sitten Otaniemi2-reiästä takaisin maanpinnalle, jossa se viedään suoraan kaukolämpöverkkoon Fortumin Otaniemen voimalaitoksella.
Elokuun aikana työmaalle on pystytetty porauskalustoa ja muut valmistelevat työt jatkuvat vielä muutaman viikon ajan. Alueelle asennetaan seismologisia mittausvälineitä, joilla kerätään tietoa tulevasta poraustoiminnasta ja laitoksen tuotantokyvystä. Poraustyöt kestävät helmikuulle 2020 saakka.
Poraussuunnitelman tärkeimpiä kriteerejä ovat tuotantoteho, laitoksen odotettu elinikä ja elinkaarikustannukset.
Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös vastastimuloinnin mahdollisuuteen. Mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi, suoritetaan noin kahden viikon ajan vesistimulointia nyt porattavan kaivon kautta, kun sen lopullinen tavoitesyvyys on saavutettu ensi vuoden alussa.
44 000 mikrojäristystä
Vuosi sitten työmaalla suoritetut vesistimuloinnit aiheuttivat alueen maaperässä mikromaanjäristyksiä, joista suurimmat kuuluivat ukkosen jyrinää muistuttavina ääninä maan pinnalla. Kaikkiaan mikrojäristyksiä tehtiin 44 000 kappaletta, joista kuulohavaintoja saatiin 40:stä. Yksikään ei kuitenkaan ylittänyt hankkeelle asetettuja ympäristöpäästörajoja.
-Haastava pilottiprojektimme Suomen kovassa graniittisessa kallioperässä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke. Otaniemen laitoksemme tulee valmistuessaan olemaan maailman syvin geotermisen energian lämmöntuotantolaitos, kertoo St1:n geolämpöliiketoiminnan johtaja Matti Pentti.
Muualla Euroopassa kuten Ranskassa ja Saksassa poraussyvyydeksi riittää usein kahden kilometrin reikä maakuoren rakenteen vuoksi.
-Tavoitteenamme on monistaa konsepti aluksi Pohjoismaissa, mikä merkitsee uutta ison mittakaavan päästötöntä vaihtoehtoa kestävälle lämmöntuotannolle. Projektimme on kasvattanut suomalaista geoenergian osaamista maailmanluokan tasolle – niin porauksen, stimuloinnin kuin virtausanalytiikan alueilla, Pentti sanoo.
Suomen kaukolämmöstä 51 prosenttia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, kun Ruotsissa vastaava luku on vain 5,2 prosenttia. St1:lla on aiesopimus Göteborgin seudulle rakennettavasta geolämpövoimalasta.
Suomalaisen geolämpövoimalan elinkaareksi on suunniteltu 20 vuotta. Perustamiskustannukset ovat suuret, noin 1 miljoonaa euroa 1 megawattia kohti, mutta käyttökustannukset sitten minimaaliset: suoraan kaukolämpöverkkoon johdettava lämpö ei tarvitse erillisiä rakennuksia tai laitteistoja toimiakseen.
-Arvioimme, että noin 20 vuoden kuluttua maaperään johdettava vesi alkaa hiljalleen viiletä, mutta toisaalta Euroopasta on kokemuksia, jonka mukaan veden viilenemistä ei ole tapahtunut edes 30 vuoden käytön jälkeen, tuotantojohtaja Saarno kuvailee.
