Maanpeiteaineiston mukaan noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa eli kasvipeitteistä alaa. Laskua aikaisempiin vuosiin on reilu viisi prosenttiyksikköä. (Kuva: HSY)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on yhteistyössä kuntien kanssa tuottanut paikkatietoaineiston, joka kuvaa pääkaupunkiseudun, Kirkkonummen ja Keravan viherpinnan laajuutta. Lisäksi aineisto kuvaa seudun jakautumista vettä läpäisemättömään ja kasvipeitteiseen pintaan. Aineisto on julkaistu avoimena datana.

Maanpeiteaineistossa koko pääkaupunkiseutu, Kirkkonummi ja Kerava on luokiteltu vettä läpäisemättömään pintaan, viherpintaan, avokallioon, paljaaseen maahan ja vesialueiksi. Maanpeiteaineiston avulla voidaan helposti ja tarkasti tutkia kasvipeitteisen maan osuutta erilaisilla rakennetuilla alueilla. Aineisto tuotettiin analysoimalla ilmakuvia.

– Maanpeiteaineiston mukaan noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudusta on viherpintaa eli kasvipeitteistä alaa. Aikaisempiin vuosiin nähden viherpinnan osuus on laskenut reilu viisi prosenttiyksikköä koko seudulla. Pääosin lasku johtuu yli kaksi metriä korkean kasvillisuuden eli puuston ja metsäalan vähenemisestä, kertoo seututietoasiantuntija Mikko Pusa Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Työväline ilmastonkestävään kaupunkisuunnitteluun

Maanpeiteaineisto on oleellinen työväline esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutumisen suunnittelussa, erityisesti kaupunkialueilla. Maanpeitetiedot auttavat valitsemaan suunnittelussa ja päätöksenteossa kestävämpiä ratkaisuja kaupunkirakenteen kehittämiseen ja pintarakenteiden suunnitteluun. Kasvipeitteisyydellä on merkitystä esimerkiksi pitkien hellekausien aikana kaupungin viilentämisessä.

Seudullisesta maanpeiteaineistosta on myös hyötyä erilaisissa hulevesien valuma- ja kertymätarkasteluissa, joita kaupungit ja HSY tarvitsevat suunnittelutyössään. Koko seudun kattavan aineiston tarve on ollut kunnilla suuri jo vuosia ja sen hyödyntäminen tehostuu vuosi vuodelta.

Automatisoidut kaukokartoitus- ja luokittelumenetelmät nopeuttavat maanpeitteen kartoitusta ja tarjoavat kaupunkisuunnittelijoille tehokkaan ja luotettavan aineiston heidän työhönsä.

– Viherpinnan osalta aineisto on vastannut hyvin kuntien tarpeeseen. Sen avulla on selvitetty muun muassa viherkäytävien ja ydinviheralueiden sijainteja sekä hyödynnetty aineistoa kaavalaskelmissa ja hulevesiviemäröinnin mitoitustarkasteluissa, Pusa sanoo.

HSY:n eniten ladattu avoimen datan aineisto

– Olemme julkaisseet seudullisen maanpeiteaineiston avoimena datana. Se on samalla myös yksi eniten ladattu ja kiinnostusta herättänein HSY:n avoimen datan aineisto, Pusa kertoo.

Seudullisen maanpeiteaineisto on valmistunut vuoden 2018 lopussa. HSY tuottaa aineiston yhteistyössä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Keravan kanssa. Seudullinen maanpeiteaineisto on tuotettu aikaisemmin vuosina 2014 ja 2016.

(Lähde: HSY)

Markku Vento
markku.vento@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hei,

    missä on nähtävillä tietokonemallinnus, jolla voisi todeta esim. sen, kuinka paljon kakista metsistämme on tällä hetkellä hakattu?

    Olisi hyvin mielenkiintoista saada näkymä esim. 10 vuoden päähän Keski-Suomesta, koska Äänekosken biotuotetehdas syö puuta 240 puurekallista ja 70 junavaunullista ihan jokainen päivä siis 24/7.

    Äänekosken biotuotetehtaalle tuodaan puu pääasiassa 150 km säteeltä tehtaasta. Onko meillä Keski-Suomessa aitoa metsää lainkaan enää 10 vuoden päästä? Onko kaikki maanpeite vain uudelleen istutettua “tikkupeltoa”

    Ystävällisin terveisin

    Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä
    Jyväskylä

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*