KIRA-arviointi: Kuntien osaamista digitaalisuuden hyödyntämisessä kehitettävä – resursoinnista puuttuu pitkäjänteisyys
Kuva: Ville Miettinen
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanketta, KIRA-digiä, arvioineen riippumattoman arvioinnin mukaan julkishallinnon ja erityisesti kuntien kira-alan osaamista tulisi lisätä ja aktiivista roolia tilaajana ja omistajana vahvistaa.
Vuoden 2018 loppuun kestänyt KIRA-digi oli osa Sipilän hallituksen julkisten palvelujen digitalisoimisen kärkihanketta. Hankkeessa kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat ja keskeiset viranomaiset toimivat tiivisti yhdessä kirittääkseen erilaisten kokeilujen kautta koko toimialan digitalisaatiota.
Hanketta arvioineen Owal Groupin raportin mukaan kunnilla on merkittävä, koko kira-alan läpäisevä rooli maankäytön suunnittelusta kiinteistöjen ylläpitoon, ja sitä kautta kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa ja vauhdittaa alan kehitystä aktiivisella omistaja- ja tilaajapolitiikalla.
– Tällä hetkellä digimahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttäisi kuitenkin merkittävää osaamistason nostamista kunnissa, arvioinnin alan tulevaisuutta koskevissa suosituksissa todetaan.
– Haasteena ovat erityisesti pienet kunnat, toisaalta isoissa kunnissa rakennetun ympäristön kokonaisuus on hallinnollisesti jaettu, eivätkä yksiköt usein työskentele riittävän yhtenäisesti keskenään, mikä vaikeuttaa tilaajan yhteisen tahtotilan muodostamista.
Lisäksi arvioinnissa suositetaan, että kokeiluhankkeiden tulosten levittämiseen tulee edelleen osoittaa resursseja, sillä muussa tapauksessa KIRA-digin potentiaalinen vaikuttavuus jää saavuttamatta.
– Valtaosa pilottien tuloksista on kapea-alaisia ja toistaiseksi vain kyseiselle organisaatiolle hyödyllisiä, suosituksissa todetaan.
Vaikuttavuuden vahvistamiseksi tulisi resurssien ylläpidon lisäksi sitouttaa myös muiden alojen toimijoita mukaan, sillä rakennetulla ympäristöllä on suoria rajapintoja yhteiskunnan muihin toimialoihin.
– On tärkeää varmistaa, että valtionhallinto ja kunnat ovat mukana kansallisen tason kehittämistoimissa jatkossakin. Ilman koordinoituja, yhteisiä tavoitteita on riskinä, että toimijoiden intressit ja toiminta pirstaloituvat, arvioinnissa varoitetaan.
Lisäksi arvointi muistuttaa, että kansallinen rahoitusinstrumentti alan innovaatioiden kehittämiseksi puuttuu.
– Varsinaiseen pilotoinnin tuen jatkumiseen suhtaudutaan alalla ristiriitaisesti. KIRAdigissä on kuitenkin osoitettu, kuinka suuri merkitys pienillä summilla on ollut alalla, jolla yritykset investoivat tuotekehitykseen hyvin vähän. KIRA-digissä haluttiin rahoittaa kokeiluja ennakkoluulottomasti ilman teemoittaisia rajoja. Jatkossa rahoitusta olisi suositeltavaa kohdentaa teemoittain vuorovaikutuksen ja ekosysteemisen kehityksen vahvistamiseksi. Jos laaja-alaista kokeilujen rahoittamista halutaan jatkaa, voitaisiin rahoitusmekanismi kytkeä vaiheittaiseen etenemiseen. Tämä vahvistaisi myös tulosten levittämistä.
Arvioinnissa kiitetään KIRA-hankkeen organistoitua ja kustannustehokasta toteutusta mutta siinä myös huomautetaan, että kokeilujen rahoitus olisi voitu toteuttaa jäsennellymmin. Arvioinnin johtopäätösten mukaan pitkäjänteiseen digitalisoinnin kehittämiseen on ollut vaikea löytää resursseja.
– Hanketiimin henkilöstöresurssien niukkuus muodosti erilaisia riskejä hankkeen etenemiselle, nämä eivät kuitenkaan toteutuneet, arvioinnissa todetaan.
Ympäristöministeriön mukaan kiinteistö- ja rakentamisala on ensimmäinen, jolla alan toimijat ja keskeiset viranomaiset toimivat tiivisti yhdessä kirittääkseen koko toimialan digitalisaatiota.
– Kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyö on saatu KIRA-digin myötä hyvään vauhtiin. Uusi tapa, jossa alan toimijat ratkovat haasteita yhdessä julkishallinnon kanssa on osoittautunut erittäin toimivaksi, mutta työtä pitää tietysti jatkaa myös tulevaisuudessa, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri.
KIRA-hanketta toteuttivat yhdessä Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi (KIRA-foorumi), kunnat ja ministeriöt. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat edustajat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumista, ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Rakennustietosäätiöstä, Turun kaupungin kiinteistöliikennelaitoksesta, Espoon kaupungilta, Suomen Kuntaliitosta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Museovirastosta.
