Helsingin pelastustointa vauhditetaan 20 miljoonan uhkasakolla - Pelastuskomentaja: Helsinki on turvallinen

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut eurot aseeksi, kun se patistaa Helsingin pelastuslaitosta pistämään pelastustoimen palvelutason pelastuslain mukaiselle tolalle. Etenkin Pohjois- ja Koillis-Helsingin alueella on useita korkeimman riskin alueita, jonne ei ensimmäinen pelastusyksikkö ehdi koskaan lain edellyttämässä kuuden minuutin toimintavalmiusajassa.

Mikäli aluehallintoviraston havaitsemia epäkohtia ei korjata pelastuslain edellyttämälle minimitasolle, asetetaan alueen pelastustoimelle uhkasakko. Vuoteen 2023 saakka ulottuvan 20 miljoonan euron uhkasakon ensimmäinen 5 miljoonan euron erä tulee maksuun vuoden 2020 tilanteen perusteella, mikäli tilanne ei ole parantunut vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna.

-Kyseessä on erittäin harvinainen toimenpide. En muista omalta virka-ajaltani, että uhkasakkoa olisi annettu palvelutasoon liittyen, Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi kertoo.

Helsingin pelastuslaitoksella AVIn päätökseen suhtaudutaan tyynesti.

-Helsinki on turvallinen kaupunki. Meillä on tehty vuosien aikana hyvin tarkka riskianalyysi toiminta-aikoihin liittyen. Nyt on katsottu tilannetta vain yhden ainoan mittarin perusteella eli sen, milloin ensimmäinen pelastusyksikkö on kohteessa, pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo.

Monen vuoden kehitystyö

AVIn päätöksen mukaan Helsingillä on useampi vuosi aikaa saattaa turvallisuustilanne pelastustoimen osalta pelastuslain edellyttämälle minimitasolle. Aikaa tosin tarvitaankin.

-Tätä ongelmaa ei ratkaista vuodessa tai kahdessa. Helsingillä on nyt 4,5 vuotta aikaa laittaa asiat kuntoon. AVI ei lähde sanelemaan, miten tilanne korjataan, vaan se on Helsingin kaupungin tehtävä itse, Kirvesniemi toteaa.

Niin sanotuissa ykkösriskiruuduissa eli korkeimman riskitason alueilla ensimmäisen pelastusyksikön tulee olla kohteessa kuudessa minuutissa.

-Helsingin alueella on näitä ykkösruutuja 134, joista yli 80 ruudussa ei päästä minimitavoitteeseen. Siellä Pohjois-Helsingissä on useita ykkösriskiruutuja, joissa tavoiteaikaa ei ole saavutettu yhdessäkään kiireellisessä tehtävässä. Toki aina voida keskustella, että onko sillä merkitystä, että onko apu paikalla 6 vaiko 8 minuutissa. Kansalaiselle sille on merkitystä, sillä he odottavat apua paikalle mahdollisimman nopeasti, pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi painottaa.

Korjausmääräyksellä ei vaikutusta

Mikään yhdessä yössä syntynyt ongelma ei ole kyseessä. Asia on ollut esillä jo vuosien ajan ja ongelmat ovat eri osapuolille tuttuja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut huomattavista epäkohdista korjausmääräyksen tammikuussa 2016 ja velvoittanut korjaamaan pelastustoiminnan palvelutason pelastuslain vaatimalle tasolle vuoden 2017 alkuun mennessä. Tilanne ei kuitenkaan korjausmääräyksellä korjaantunut.

-Ensimmäisen kerran näihin asioihin on kiinnitetty huomiota jo vuonna 2014. Näiden viiden vuoden aikana Helsingin kaupunki ei ole tehnyt riittäviä toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Tämä on sitten meidän vastaus asiaan, kun mitään parannusta ei ole tapahtunut.

-Helsingin tilanne menee vuosi vuodelta huonompaan suuntaan. Pääkaupunkiseudulla rakennetaan jatkuvasti uutta infraa ja siellä on entistä enemmän korkeimman riskiluokan alueita, pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi arvioi.

Pelastuskomentaja Weckstén: Helsinki on turvallinen – yksi mittari ei kaikkea kerro

Helsinki on turvallinen kaupunki elää ja asua, vaikka Etelä-Suomen aluehallintovirasto asiasta huolta kantaa. Pelastuskomentaja Simo Wecksténin mukaan aluehallintoviraston uhkasakon takana on vain yhteen mittariin tuijottaminen.

-Meidän pelastustoimen alue on Suomen turvallisin alue, kun lähdetään katsomaan asiaa laajemmin. Meillä on hyvin tarkat tilastot, joiden perusteella voimme verrata toimintaamme Suomen muihin suuriin pelastustoimen alueisiin. Meillä on kiistatta maan paras turvallisuustaso, pelastuskomentaja Simo Weckstén alleviivaa.

Ei pelkkiä punaisia autoja

Helsingin pelastuslaitoksen medialle toimittamat tilastot tukevat pelastuskomentajan viestiä. Helsingin pelastuslaitos on maan eliittiä, kun vahinkoja arvioidaan asukaslukuun suhteutettuna vakavien henkilövahinkojen ja rakennuspalovahinkojen osalta.

-Pitää muistaa, että meidän toiminta on paljon muutakin kuin punaisia autoja. Olemme panostaneet todella paljon viime vuosina onnettomuuksien ehkäisyyn ja se näkyy tilastoissa. Totta kai otamme AVIn uhkasakon vakavasti ja katsomme, mitä voimme tehdä, mutta pelkästään yhden asian perusteella ei voi pelastustoimea arvioida, pelastuskomentaja Simo Weckstén painottaa.

Lautakunnassa esillä joulukuussa

Helsingin pelastuslautakunta on käsitellyt viimeksi esille noussutta asiaa joulukuussa 2018, jolloin se otti kantaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston kuulemispyyntöön. Tuolloin lautakunta totesi palvelutason ja pelastustoiminnan palveluiden olevan lainmukaisella tasolla ja nopean avunsaannin olevan riittävän tehokasta ja nopeaa.

-Helsingin pelastustoimen alue on eri mieltä aluehallintoviraston kanssa siitä, että pelastustoimen palvelutasossa olisi pelastuslain 85 §:ssä tarkoitettu huomattava epäkohta. Pelastustoimen näkemyksen mukaan aluehallintovirastolla ei ole perusteita asettaa Helsingin pelastustoimen alueelle velvoitteita korjata palvelutasoa tai asettaa uhkasakkoja asettamansa velvoitteen tehostamiseksi, lautakunnan päätöksessä todetaan.

Näkemyserot uhkasakon taustalla

Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Matias Turkkilan (ps.) mielestä uhkasakon takana ovat näkemyserot Helsingin pelastuslaitoksen ja aluehallintoviraston kesken. Pelastuslaitoksen puolella painotetaan omaa monipuolista riskianalyysia, kun aluehallintovirastossa punaisena lankana on ensimmäisen pelastusyksikön paikalle ehtiminen.

-Asia oli meillä pelastuslautakunnassa viimeksi esillä joulukuussa, kun otimme kantaa aluehallintoviraston kuulemispyyntöön. Tässä on vastakkain AVIn ja Helsingin pelastuslaitoksen näkemykset siitä, miten turvallisuutta mitataan. Meillä on huomenna tiistaina seuraava pelastuslautakunnan kokous ja asia nousee varmasti siellä esille, Turkkila arvioi.

Joulukuun 2018 kokouksessa lautakunta päätti, että pelastustoimi tulee ehdottamaan kaupungille, että kaupunki lisää vuodesta 2020 alkaen pelastustoimen käytössä olevia investointimäärärahoja sekä käyttömenoja merkittävällä tavalla riskianalyysissä todettujen tarpeiden mukaisesti.

Alustava arvio tarvittavista investointimäärärahojen lisäyksestä on 3,5-5,5 miljoonaa euroa yhtä uutta pelastusasemaa kohden ja käyttömenoissa noin 1,7-1,8 miljoonaa euroa yhtä neljän pelastajan pelastusyksikköä kohden.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tiedote uhkasakosta