Turku, Ii ja Lahti ilmastotalkoissa edelläkävijöitä: aurinkopaneeleja, tuulivoimaloita ja eroon kivihiilestä

Ilmastonmuutoksen torjuminen nousee tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi tehtäväksi myös kunnissa. Osa kunnista on jo käynnistänyt monenlaisia hankkeita, joilla vähennetään energian kulutusta yhdessä asukkaiden kanssa. Edelläkävijöitä ovat Turku, Ii ja Lahti.

Turku pyrkii hiilineutraaliksi kymmenessä vuodessa. Energiakäänteen valmistelussa kaupunkia on sparrannut Sitra. Yhteistyöhön konserniyhtiöiden ja virkamiesten kanssa on haastettu kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt.

– Tämä merkitsee sitä, että Turun pitäisi olla ilmastopositiivinen kaupunki eli sitoa hiiltä enemmän kuin tuottaa päästöjä vuodesta 2029 eteenpäin, kertoo erityisasiantuntija Tiina Vikman.

Opiskelija Mette Sassi, 24, on ylpeä kotikaupunkinsa tavoitteesta.

– Yhteishengessä muutos saadaan aikaan, uskoo Turun ylioppilaskylän uusimmassa ekokerrostalossa asuva kielitieteen ylioppilas.

– Kun Turku on esimerkkinä, se herättelee muitakin kuntia tekoihin, kaupunkipyöriä käyttävä Sassi toivoo.

Juuri kuntalaisen rooli on ratkaiseva, sillä 68 prosenttia päästöistä syntyy ihmisten arjen valinnoista. Siitä asuminen tuottaa kolmasosan, kuluttaminen kolmasosan, liikkuminen ja ruoka yhteensä saman verran.

Kaupungin kiinteistöyhtiöt sekä Turun ylioppilaskyläsäätiö ovat ryhtyneet rivakasti vähentämään erilaisilla toimenpiteillä asumisen päästöjä. Säätiö asennutti ylioppilaskylän uuden Aitiopaikka-talon katolle 515 aurinkopaneelia. Maaliskuussa ne alkoivat tuottaa sähköä, ja aurinkovoimala tuottaakin parhaimmillaan enemmän sähköä kuin 250 asunnon talo kuluttaa. Ylijäämäsähköä voidaan jakaa ylioppilaskylän muihin kiinteistöihin.

Aitiopaikassa on panostettu myös huoneistokohtaiseen lämmöntalteenottoon. Lisäksi kiinteistön alla on maalämmön keruukenttä, josta saatu energia ohjataan viereisen tornitalo Ikituurin lämmittämiseen.

Tänä vuonna säätiö ryhtyy rakennuttamaan 180 asunnon Tyyssija-kerrostaloa, jota lämmitetään maalämmöllä. Aurinkopaneeleiden lisäksi taloon tulee jäteveden lämmön talteenottojärjestelmä.

– Tyyssijan lisäksi lämpöä aiotaan ottaa talteen säätiön muiden, lähes 30 asuintalon jätevedestä, kertoo toimitusjohtaja Risto Siilos.

Turku haluaisi, että aurinkopaneeleita ilmestyisi yhä useampien rakennusten katoille.

– Vauhditamme urakkaa kansantajuisella Aurinkoenergian palvelupolku -esitteellä. Se kertoo, milloin rakennuslupaa ei tarvita ja jos tarvitaan, miten lupaa haetaan, kertoo lupapäällikkö Maria Paukio. Jatkossa luvan hakeminen onnistuu helposti sähköisen palvelun kautta.

Turun kaupungin vuokra-asuntoyhtiö taas kannustaa yli 20 000 vuokralaistaan valitsemaan energiaa säästävämmän tavan asua. TVT Asunnot kutsui heidät vesikuurille jo vuonna 2016, jotta lämpimän veden kulutusta saataisiin vähennettyä. He kun käyttivät vuorokaudessa 7,5 litraa enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Valistusta levitettiin pihabileissä bändien säestyksellä. Yhtiö jakoi asukkaille lehden, jossa on kosolti vinkkejä. Asuntoihin jaettiin myös tiimalasi, joka mittaa suihkuaikaa.

Kuurin aikana kulutus laski keskimäärin nelisen prosenttia eli 50 miljoonaa litraa.

– Suunta on jatkuvasti alaspäin. Jos kulutusta pystytään pudottamaan kymmenen prosenttia, se merkitsee satojentuhansien eurojen säästöä. Tämä taas vähentää vuokrankorotuspaineita, laskee kiinteistöpäällikkö Lasse Lähdemäki.

Parhaillaan on käynnissä ylilämmitystä suitsiva lämpökuuri. Suositeltu lämpötila on + 21 astetta, mutta monissa huoneistoissa lämpöä on kahdesta kolmeen astetta enemmän.

– Tavoitteena ovat terveelliset, tasapainoiset asuinolot. Kun lämpöä pudottaa asteen, lämmityskuluissa syntyy viisi prosenttia säästöä. Tämä tietää helpotusta vuokran korotuspaineisiin, Lähdemäki kertoo.

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy (VASO) asennuttaa vaiheittain 2 700 asuntoonsa älykkään LeanHeat-järjestelmän estämään ylilämmittämisen. Tulitikkuaskin kokoiset anturit lähettävät lämmönjakelutilojen ohjauskeskuksiin tietoa, jolla lämpötilaa voidaan säätää optimaaliseksi tilan käytön, vuorokauden ajan ja käyttötarkoituksen mukaan.

– Parhaimmillaan säästöä kertyy 20 prosenttia. Tällä tavoin taas voidaan vähentää lämpövoimaloiden reservikäyttöä, kertoo toimitusjohtaja Pekka Peltomäki.

Iin tuulivoimalat

Perämeren rantakunta Ii puolestaan puurtaa ilmastotalkoissa tuulivoimalla. Voimalat syöttävät jo yhteensä 152 megawattia sähköä verkkoon. Lisää on tulossa, sillä Suomen suurin tuulipuistokeskittymä on suunnitteilla Iin Olhavaan.

Koska perinteisellä teknologialla tuotettuja energialaitoksia ajetaan alas, Iihin odotetaan lähivuosina mittavia uusia investointeja. Kaikkiaan suunnitteilla on pari sataa tuulivoimalaa.

Kaavoituksella on jo varmistettu sata uutta paikkaa, osa niistä merialueella.

– Kaavoista ei ole tullut yhtään valitusta. Uusiutuvaan tuotantoon suhtaudutaan täällä myönteisesti, kunnanjohtaja Ari Alatossava kertoo.

Kaikki pohjaa maanomistajien ja hankkeita virittävien yhtiöiden yhteistyöhön.

– Kun yhteistyö toimii, kunta kaavoittaa. Jos ongelmia tulee, kunta välittää ja ratkoo niitä, Alatossava täydentää.

Kunta tiedottaa aktiivisesti ja tuottaa tietoa hyödyistä ja haitoista.

Voimalat tuovat työtä ja verotuloja. Rakennusaikana paikalliset ravintolat ja majoituspaikat saavat rakennusmiehistä uusia asiakkaita. Huoltoon ja ylläpitoon on jo syntynyt noin 40 työpaikkaa.

Nelostien itäpuolen maanomistajat ovat mielellään vuokranneet maitaan sähköyhtiöille, koska sisämaa on louhikkoista ja metsä kasvaa huonosti. Sopimuksilla he tienasivat noin miljoonan euron tulot ja kunta kiinteistöveroja suunnilleen saman verran vuonna 2018.

Omaa energian käyttöään Ii suitsi jo vuosia sitten. Kiinteistöjen öljylämmitys loppui, tilalle tuli joko maalämpö, puuhakkeella tuotettu kaukolämpö tai puhtaasti tuotettu sähkö. Kunta toteutti 81 energiaa säästävää toimenpidettä, esimerkiksi asennutti aurinkopaneelit koulujen, keskuskeittiön ja kirjaston katolle. Koko urakka maksoi 1,7 miljoonaa euroa, mutta valtion tukea tuli 350 000 euroa.

– Öljy-yhtiöille maksettu raha jää nyt tänne eli paikallistaloudessa pyörii 400 000 euroa enemmän joka vuosi, Alatossava laskee.

Säästöä syntyy lähes 3 450 megawattia joka vuosi. Se tietää 345 000 euron vähennystä Iin kunnan menoihin.

Lahden kiertotalous

Suuren energiakäänteen ensimmäisenä tehnyt Lahti on monella tavoin kansainvälinen edelläkävijä. Viimeinen hiililasti tuli kaupunkiin joulukuussa, ja puuhaketta käyttävän Kymijärvi 3:n koekäyttö alkaa loppuvuodesta. 190 miljoonaa maksanut voimala pyörii täysillä vuoden 2020 lopulla.

Jätteiden lajittelussa Lahti yltää myös kärkisijoille. Kujalan kierrätyspuistossa eri jätteistä saadaan hyödynnettyä lähes sata prosenttia, tosin kierrätysaste on vielä 40 prosenttia. Yli puolet päätyy vielä raaka-aineeksi Kymijärvi 2:n lämpövoimalaan ja muuhun energiakäyttöön.

– Vielä parempaan pitäisi päästä. Esimerkiksi eri muovilaatujen hyödyntämistä uusioraaka-aineena voitaisiin selvästi kasvattaa. Se tuo pidemmällä aikavälillä myös uusia työpaikkoja näitä raaka-aineita hyödyntäviin yrityksiin, sanoo ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Kun kaupunki luo ensin toimintaympäristön, hänen mielestään yritysten on hyvä jatkaa siitä eteenpäin. Esimerkiksi Tarpaper Oy rouhii eri puolilta maata keräämänsä bitumikattohuovat kannattavasti asfaltin raaka-aineeksi.

Vauramo ennustaa, että kiertotaloudesta kasvaa entistä suurempaa liiketoimintaa 2020- ja 2030-luvulla. Jo tällä hetkellä teollisuus hyödyntää resurssiviisaita ja kierrätykseen perustuvia ratkaisuja. Äskettäin Fazer Myllyt kertoi investoivansa Lahteen kokonaan uudenlaiseen kierrätysprosessiin perustuvan ksylitolitehtaan.

Vielä merkittävämpää harppausta Lahti valmistelee yhdessä Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUT-yliopiston kanssa. Ensimmäisenä maailmassa Lahden kaupunki ottaa ensi syyskuussa käyttöön sovelluksen, joka pystyy laskemaan jokaisen liikkumisen hiilijalanjäljen ja mahdollistaa henkilökohtaisten päästöjen kauppaamisen. Kännykkä pystyy tunnistamaan, milloin sen omistaja kävelee, pyöräilee tai ajaa autoa.

– Käyttäjä saa tiedon oman päivittäisen liikkumisen aiheuttamista päästöistä. Kun liikkumiselle annetun päästökiintiön alittaa, palkintona on pieniä etuja, kuten ilmainen uimahallilippu, ehkä kahvikuppi kahvilassa tai alennuksia pyöräkaupassa, Vauramo kuvaa.

Yhtä käänteentekevä on LUT:n selvitys Pelicansin kiekkojoukkueen hiilijalanjäljen laskemisesta, josta saadaan tarkat tulokset tänä keväänä. Apulaisprofessori Ville Uusitalo sanoo, että suurin jälki syntyy, kun tuhannet katsojat saapuvat otteluihin.

– Siksi heitä olisi järkevää kannustaa tulemaan kimppakyydeillä tai käyttämään julkista liikennettä, pyöräilemään ja kävelemään. Urheiluseurat, teatterit ja orkesterit ovat merkittäviä vaikuttajia, jotka voivat herätellä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

– Kehitämme kannattajia auttavia erilaisia käytännön malleja. Kokonaisuus syntyy pienistä teoista ja kaikilla on vastuu, sanoo Pelicansin kapteeni Hannes Björninen, 24.

TEKSTI: Marja Salmela