Seutukaupungit haluavat niihin pöytiin, joissa päätetään kaupunkipolitiikasta
kuva: Seutukaupunkiverkosto
Seutukaupungit eivät halua seurata sivusta alue- ja kaupunkipolitiikan kehitystä. Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa sanoo, että seutukaupungit pitää ottaa huomioon, kun seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa laaditaan.
– Haluamme olla mukana niissä pöydissä, joissa päätetään alue- ja kaupunkipolitiikan suunnasta. Erilaisten kaupunkien tunnistaminen ja tunnustaminen antaa oikeat lähtökohdat kaupunkipolitiikalle, Peltomaa toteaa.
55 kaupungin seutukaupunkiverkosto on laatinut tavoitteensa seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Peltomaan mukaan tavoitteissa korostuvat muun muassa saavutettavuus ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja sen työelämäyhteistyön edistäminen.
– Verkostoon kuuluu hyvin monenlaisia kaupunkeja satama- ja ydinvoimakaupungeista lähtien, mutta muun muassa mainitut saavutettavuuteen ja koulutukseen liittyvät kysymykset yhdistävät niitä.
Seutukaupunkien tavoitteissa todetaan, että pitkien etäisyyksien Suomessa sujuvista kulkuyhteyksistä huolehtiminen on edellytys ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Seutukaupungeissa sijaitsee paljon vientiteollisuutta ja raskasta teollisuutta.
– Tuemme myös tavoitetta, että tunnin työssäkäyntimatka toteutuisi laajasti ympäri Suomea, Peltomaa sanoo.
Seutukaupungeissa on 60 400 yritystä. Ammatillinen koulutus on elinvoimaisuuden ehto sekä yrityksille että kaupungeille.
– Seutukaupungit voisivat esimerkiksi toimia kokeilualustana ja pilotoida erilaisia koulutusratkaisuja. Näin vahvistetaan jatkuvaa oppimista ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta koko maassa.
Seutukaupunkiverkostoon kuuluvat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Laitila, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.
Seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteet
Uudelle eduskunnalle tehtäväksi:Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen. Harva kunnille, joita on 57 kpl kehitetään aivan uusi mittaamistapa, jolla syrjäisyyttä, pitkiä välimatkoja ja saavutettavuutta mitataan.
On päivän selvää, että Valtionosuusjärjestelmän syrjäisyystekijä on uudistettava ja se valmis-teltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. ict-teknologialla.
Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metro-poliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Miksi ei Harva-kunnille? Mikä mättää? Pakkoliitoksilla tai isäntäkunta-meiningillä pelottelua ei kaivata, yhteisen tahdon ja yhteisten etujen rakentamista kyllä.
Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.
Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen. Harva kunnille, joita on 57 kpl kehitetään aivan uusi mittaamistapa, jolla syrjäisyyttä, pitkiä välimatkoja ja saavutettavuutta mitataan.
On päivän selvää, että Valtionosuusjärjestelmän syrjäisyystekijä on uudistettava ja se valmisteltava uudestaan perusteellisemmin ja kuultava aidosti Harva-kuntia. Nykyinen tekijä ei ota huomioon mm. kunnan syrjäistä sijaintia suhteessa maakunnan ja valtakunnan osakeskuksiin. On haettava yhteistyössä toimivia uusia toimintamalleja palvelujen tuottamiseen esim. ict-teknologialla.
Erillislailla turvattaisiin kuntien lähipalvelut. Tehtiinhän oma Metro-poliselvitys pääkaupunginseudun kunnille. (Helsinki ja 13 kuntaa). Miksi ei Harva-kunnille? Mikä mättää? Pakkoliitoksilla tai isäntäkunta-meiningillä pelottelua ei kaivata, yhteisen tahdon ja yhteisten etujen rakentamista kyllä.
Lainsäädännön avulla pitää Harva-kuntien lähipalvelujen rahoitusta vahvistaa ”Lex-Rautavaaralla”, eikä heikentää. Kyllä jämtti on niin.
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä Erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Monissa kunnissa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näytti unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”.
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Kunnissa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näytti unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”.