Pohjoinen vaatii: Junat liikkeelle entistä rivakammin
Raiteet kuntoon ja vauhtia juniin. Neljässä tunnissa tulisi tulevaisuudessa päästä junalla Oulusta Helsinkiin.
Suomen pääradan raideliikennettä on nopeutettava nykyisestä, jotta elinkeinoelämän kilpailukyky säilyy. Pohjoiset kaupungit ja maakuntien liitot ovat julkistaneet asiaa koskevan yhteisen kannanottonsa, jonka mukaan raideliikennettä on nopeutettava Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Kaupunginjohtajien, kunnanjohtajien ja maakuntajohtajien mukaan kehittämistoimenpiteet tulee kohdentaa erityisesti pääradan hitaimmille osuuksille sekä erityisesti tavaraliikenteen ja kansallisen kasvun kannalta kriittisille osuuksille Länsi- ja Pohjois-Suomeen.
Yhteisessä kannanotossa todetaan, että raideliikenteen kapasiteetin lisääminen edellyttää kaksoisraiteen rakentamista Tampereelta pohjoiseen ja kesken jääneen Seinäjoki-Oulu kaksoisraiteen loppuunsaattamista muun muassa Oulu-Liminka välillä. Toimet tukisivat myös komission ehdotusta laajentaa TEN-T ydinverkkokäytävää Helsingistä-Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan.
-Välillä Oulu-Kokkola korostuvat tavaraliikenteen suuret (6,6-6,7 miljoonan tonnin) ja kasvavat kuljetusmäärät, jotka ovat toiseksi suurimmat koko Suomessa. Myös henkilöliikenne on vahvassa kasvussa Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kilpailun avautuminen edellyttää myös kapasiteetin ja nopeuden nostoa koko pääradan osalta, allekirjoittajat vaativat.
Päärata halutaan kuntoon välillä Seinäjoki-Oulu-Tornio. Tätä varten valtion tulisi varata riittävät määrärahat, jotta Väylävirasto pääsee aloittamaan rataosuuden kunnostuksen suunnittelun nopealla aikataululla.
-Länsi- ja Pohjois-Suomen osalta suunnitelmat tulee olla valmiina ja aikataulutettuna siten, että kiireellisimpien kohteiden toteutukseen voidaan hakea eurooppalaista CEF-hankerahoitusta heti ohjelmakauden alussa, kannanotossa todetaan.
Elinehto radan varren kunnille
Tulevaisuudessa Oulusta Helsinkiin halutaan junalla ehtiä neljässä tunnissa. Tällöin rautatieliikenne olisi varsin kilpailukykyinen lentoliikenteen kanssa. Tosin neljän tunnin matka-aika tarkoittaisi käytännössä sitä, että vauhdikkaasti kiitävän junan kyytiin pääsisi entistä harvemmalta asemalta matkan varrelta.
Kannanotossa on paalutettu jo valmiiksi aikoja, joissa junien pitäisi paikasta toiseen kiitää nopeutta nostamalla. Tampereen ja Helsingin väli tunnissa, Seinäjoelta Tampereelle 40 minuutissa, Seinäjoelta Ouluun kahdessa tunnissa ja Oulusta Helsinkiin siis neljässä tunnissa nopeutta nostamalla. Näihin matka-aikoihin junan tulisi pysähtyä risteysasemilla.
-Toimiva rautatieyhteys on Ylivieskan kaupungille elinehto. Entistä nopeammat yhteydet tuovat kasvukeskukset entistä lähemmäksi meitä, kaupunginjohtaja Maria Sorvisto arvioi.
Ylivieska on hieman päälle 15 000 asukkaan seutukaupunki, joka on profiloitunut vilkkaana kauppapaikkana ja Oulun läänin eteläisen osan keskuskaupunkina. Tosin naapurikaupungeissa voidaan olla eri mieltä tuosta keskuskaupungista.
-Ylivieskan rautatieasemalla on vuositasolla yli 200 000 matkustajaa ja määrä on kasvanut tasaisesti. Palvelemme raideliikenteen osalta huomattavasti suurempaa väestömäärää, kuin pelkästään ylivieskalaisia, Sorvisto toteaa.
Hieman etelämpänä Kokkolassa halutaan niin ikään lisävauhtia valtion panostuksiin raideliikenteen päivittämisessä tulevaisuutta varten.
-Saavutettavuus on kaupungin kehittymisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Henkilöliikenteen lisäksi erittäin tärkeää on tavaraliikenteen sujuminen. Se on meidän sataman kannalta elintärkeää, Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila painottaa.
Suomesta Ruotsiin
Kannanotossa muistutetaan myös Tornion ja Haaparannan alueen merkityksestä kansainvälisten kuljetuskäytävien solmupisteenä. Vaikka raideleveys poikkeaa maiden välillä, niin kyydissä oleva rahti ei sitä tiedä.
-TEN-T ydinverkkokäytävän laajennus luo uudenlaisen mahdollisuuden kehittää henkilö- ja tavaraliikennettä. Tämä edellyttää Laurila-Tornio/Haaparanta rataosan sähköistystä ja kehittämistä niin, että junaliikenne kulkee Tornion sekä Haaparantaan vuonna 2021. Pääradan kehittämistä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin toimijoiden kanssa, kannanotossa vaaditaan.
