Erikoiskuljetukset tuovat haasteita liikenneväylien suunnitteluun
Erikoiskuljetusten lisääntyminen tuo muutospaineita liikenneväylien suunnitteluun etenkin kaupunkioloissa. (Kuva: Markku Vento)
Tavarakuljetusten monimuotoisuus lisääntyy ja kuljetusyhdistelmien sallittu koko on historian saatossa kasvanut yhteiskuntaa palvelevan logistisen kuljetustehokkuuden tukemiseksi. Tämä asettaa vaatimuksia tie- ja katuverkon tarkoituksenmukaiseen liikenteenhallintaan sekä yhä laajempaan osaamistarpeeseen jo suunnitteluvaiheessa.
Toisaalta puutteellisista tai kuljetusten näkökulmasta sekavista järjestelyistä voi seurata merkittäviä haasteita niin kuljetuksille ja muulle liikenteelle kuin liikenneinfralle ja yhteiskunnan toimivuudellekin.
Mittauudistuksen ja erikoiskuljetusten erityishaasteita liikenneväylien suunnittelijoille selvitetään Väyläviraston 10.4.2019 järjestämässä koulutuksessa ”Mittauudistus (HCT) ja erikoiskuljetukset liikenneväylien suunnittelussa”.
Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu kaikille suunnitteluun osallistuville. Mukaan mahtuu 200 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Käytännön työn tueksi tuotettu myös opas, jonka voi ladata täältä. Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautuminen tästä linkistä.
Erikoiskuljetukset ovat välttämättömiä elinkeinoelämän, yhteiskunnan infrastruktuurin sekä teollisuus- ja energialaitosten ylläpidolle. Ne poikkeavat muusta liikenteestä paitsi koon, myös liikennöintiratkaisujen puolesta.
Erikoiskuljetus vaatii enemmän tilaa, minkä lisäksi sen ajolinjat voivat poiketa muusta liikenteestä. Näin ollen erikoiskuljetusreittien suunnittelu vaatii toisaalta ymmärrystä eri kuljetuskokoluokkien reittitarpeista ja vuoropuhelun merkityksestä, toisaalta ajatusmallista toimivien ratkaisujen muodostamiseksi suunnittelun aikana.
Asiantuntijaryhmä linjasi syitä, miksi erikoiskuljetusreittien toimivuus ja sujuvuus on tärkeätä:
-Kaupunkikehityksen mahdollistaminen ja kaupunki-infran ylläpito (täydennys- ja korjausrakentaminen) – rakennuskoneet, nosturit, paaluttajat, elementit aivan ydinkeskustoihinkin
-Reittien turvallisuus ja sujuvuus, riskikäyttäytymisen ehkäisy, tasoristeysturvallisuus
-Liikenneinfran ennenaikaisen rikkoutumisen ehkäisy (kuljetusten ohjaaminen halutuille reiteille ja niitä kestävä infra)
-Liikenneinfran (akuutti) ylläpito ja materiaalit – sillat ja siltalohkot, murskausasemat
-Koulujen ja päiväkotien väistötilojen joustava ja nopea hyödyntäminen esim. sisäilmaongelmista johtuvissa tarpeissa
-Arvokkaiden korkean jalostusasteen vientituotteiden toimitukset, bkt ja työllisyys – moottorit, piiput, säiliöt, laivat, muuntajat
-Markkinoiden houkuttelevuus ja elinvoima – sijaintipäätökset (miten helposti tehtaan saa rakennettua ja tarvittavat kuljetukset hoidettua)
-Energia- ja teollisuuslaitosten toiminnan välttämättömyys, yhteiskunnan pyörittäminen – tuotantolaitteistojen komponentit (joita ilman eivät laitokset pyöri ja suunnittelemattomien seisokkien hintalappu on valtava), tuulivoimaloiden komponentit
Listan ulkopuolelle jää vielä lukuisa joukko muita perusteluita ja erikoiskuljetustarpeita (veneet, talot, taideteokset, mainospylonit, jne), mutta niillä ei ole yhtä kriittistä yhteiskunnallista merkittävyyttä.
Erikoiskuljetusten ohella myös normaaliliikenteen mittarajoja on viime vuosina kasvatettu. 2013 suurin sallittu korkeus kasvoi 420 cm à 440 cm. Samaan aikaan alkoi tutkimus ja käytännön kokeilut merkittävästi pidempien ns. HCT-yhdistelmien (high capacity transport) osalta. Erilaisilla pidemmillä yhdistelmillä ajettiin yli 16 milj. km poikkeusluvilla hyvin monipuolisilla reiteillä.
Raskaan liikenteen yleisiä mittarajoja uudistettiin vuoden 2019 alkupuolella voimaan tulleessa Valtioneuvoston asetuksessa suurimpien sallittujen pituuksien ja kääntyvyysvaatimusten osalta.
Kuljetuskoon kasvaessa on tärkeää varmistaa liikenneverkon ja kuljetuskaluston yhteen toimivuus etenkin suurimmille kuljetuksille soveltuvien reittien osoittamisen, katuverkon ja kiinteistöjen tilavarausten sekä maantieverkon liittymäjärjestelyiden ja ohitustilanteiden liikenneturvallisuuden osalta.
Kirjoittajat: Kaisu Laitinen (Ramboll Finland Oy), Jukka Peura (Väylä), Petteri Pietilä (Pirkanmaan ELY-keskus), Hanna Kemppainen (Suomen Kuntaliitto), Otto Lahti (Traficom)
