Kuntien sisäilmaverkosto suosittelee mm. koulujen ja virastojen ilmanvaihdon sammuttamista yön ajaksi
Koneellinen ilmanvaihto sammutetaan vastaisuudessa yön ajaksi, ohjeistaa Kuntien sisäilmaverkoston suositus. (Kuva: Pekka Fali)
Kuntien sisäilmaverkosto on laatinut ohjeistuksen julkisten rakennusten hyvän sisäilman saavuttamiseksi. Suositus koskee rakennuksia, joiden käyttö on säännöllistä, mutta ei jatkuvaa. Suositus ei koske asuntoja, vaan niissä ja esimerkiksi sairaaloissa ilmanvaihdon tulee olla aina käynnissä.
Käytännössä suositus tarkoittaa ilmanvaihdon sammuttamista yöksi. Ennen ja jälkeen rakennuksen käyttöajan ilmanvaihtoa pidetään päällä 1-2 tuntia. Viikonloppuisin käyttämättä olevissa rakennuksissa ilmanvaihto on päällä yhden tunnin ajan päivässä.
Ilmanvaihdon säätämisessä säästetään isoja rahoja energiakulutuksessa. Helsinki on laskenut säästävänsä vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa, Vantaakin on laskenut säästöksi noin 3 miljoonaa.
Varsinkin koulujen ilmanvaihdon säätämisestä on käyty vilkasta julkista keskustelua. Välillä lähtökohtana on ollut alipaineistuksen pitäminen sisätiloissa, mutta sen on havaittu tuovan rakennuksiin haitallisia ainesosia sekä kosteutta.
Sisäilmaohjeistusta laatimassa ollut johtava asiantuntija Marianna Tuomainen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta korostaa työryhmän asiantuntijuutta.
-Olemme laatineet ohjeistuksen yhdessä suomalaisten sisäilmahaasteiden asiantuntijoiden kanssa, Tuomainen sanoo.
Kuntien sisäilmaverkoston toiminta käynnistyi keväällä 2018 Espoon, Helsingin ja Vantaan aloitteesta. Mukaan liittyivät Lahti, Jyväskylä, Kuopio, Oulu, Porvoo, Tampere ja Turku.
Ilmanvaihdon tehtävä on ylläpitää rakennuksissa hyvää sisäilmaa poistamalla ihmisistä, toiminnoista ja rakenteista lähtöisin olevia epäpuhtauksia sisältävää huoneilmaa ja korvaamalla se ulkoilmalla. Tämän vuoksi ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas rakennuksen käytön aikana.
Ilmanvaihdon käytössä tulee aina varmistaa järjestelmän puhtaus, ja että se toimii oikein ja suunnitelmien mukaisesti. Joskus saattaa olla tarpeen myös päivittää suunnitelmia esimerkiksi säätötyön yhteydessä.
Rakennuksen käytön ulkopuolisen ajan ilmanvaihdolla laimennetaan rakennusmateriaaleista ja kalusteista sisäilmaan tulevia epäpuhtauksia siten, että sisäilman laatu on hyvää tilojen käyttäjien saapuessa. Tavanomaisessa rakennuksessa, jossa ei ole erityistä tarvetta käyttöajan ulkopuoliselle ilmanvaihdolle, sopiva ulkoilmavirta on keskimäärin 0,15 dm3/s lattianeliötä kohden.
Kuntien sisäilmaverkoston työryhmän ohje ja perustelumuistio ovat ladattavissa sivulla:
http://sisailmayhdistys.fi/Julkaisut/Hyva-sisailma-suositukset
(Lähde: Sisäilmayhdistys ry)
Nyt on ohjeissa jotain täysin pielessä. Miksi asunnoissa/taloissa uusien suositusten mukaan pitää ilmastointikojeet Helsingissä pyöriä 24/7.
Nyt Helsinki säästää 10 miljoonaa lämmityskuluissa. Kuka vastaa koulujen oppilaiden ja opettajien allergiat ja niistä aiheutuvat elinikäiset sairaudet ?
Kuka vastaa kun esim. Helsingin kaupungissa on kymmeniä kouluja ja tarhoja purettu tai puretaan sisäilmaongelmien takia ! Ei riitä 10 miljoonan vuosittaiset säästöt kattamaan eo. ongelmia. Elinikäiset allergiat ! Voi Teitä , jotka uskotte mittareiden lukemiin. Kyllä nenä haistaa ummehtuneet sisäilmat aamuisin.