Longinojan puron vapaaehtoisvoimin tehty kunnostus palkittiin parhaana luontotekona
Longinojan virtavesitalkoissa tehtiin osallistujaennätys vuoden 2016 talkoissa. Lähiluonto ja sen tila kiinnostavat, kun siitä kerrotaan oikeissa kanavissa. (Kuva: Henrik Kettunen)
Helsingin Malmin Longinojan puron pitkäjänteinen kunnostus vapaaehtoisvoimin on valittu Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun raatina toimi Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea. Palkinnon luovutti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 25.2.2019 Helsingissä.
Palkinnon kävi pokkaamassa Longinojan ennallistamistyön keskeinen hahmo Juha Salonen yhdessä Longinojan puroaktiivien kanssa. Pääradan itäpuolella sijaitsevaa Longinojaa on kunnostettu yli 15 vuotta vapaaehtoisvoimin yhteistyössä monien muiden toimijoiden kanssa.
-Kiitos aktiivisen ennallistamistyön, puro on elpynyt ja uhanalaiset meritaimenet nousevat taas kutemaan Longinojaan runsain määrin. Tällainen käytännön tekeminen on tärkeää lajien suojelulle. Kala-aktiivien työ on myös avannut monen kaupunkilaisen silmät lähiluonnon merkitykselle, sanoi asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Työn tuloksena Longinojalla kävijät voivat nauttia monimuotoisesta puroluonnosta. Kunnostustyö on kasvattanut työssä mukana olleiden tietoa virtavesien ja koko virtavesiekosysteemin merkityksestä.
Longinojalle on valmistunut myös luontopolku infotauluineen. Vuoden 2018 lopulla avatulla puroluonnosta kertovalla luontopolulla on käynyt tuhansia ihmisiä, ja lisäksi puro on saanut paljon mediajulkisuutta. Longinojasta on helposti saatavilla tietoa verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Palkinto jaettiin nyt jo seitsemättä kertaa. Tällä kertaa kilpailuun saatiin 21 korkeatasoista ehdotusta. Kaksi vuotta sitten parhaaksi luontoteoksi valittiin Luonto-Liiton Susilähettiläiden toiminta nuorten parissa susipelon hälventämiseksi tutkitun tiedon avulla.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on maailman vanhin ja laajin ympäristöjärjestö ja -verkosto. IUCN:n suomalaisia jäsenorganisaatioita ovat Suomen valtio, jota edustaa ympäristöministeriö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi, Natur och Miljö, BirdLife Suomi, Suomen riistakeskus ja Korkeasaaren eläintarha. Näiden muodostaman Suomen IUCN-komitean työssä ovat mukana myös ulkoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Metsähallituksen Luontopalvelut. IUCN:n kuuden komission työhön osallistuu runsaat 60 suomalaista vapaaehtoista asiantuntijaa ja tutkijaa.
Yhdessä muiden maailman maiden kanssa Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä. Paras luontoteko -kilpailun tarkoitus on löytää kekseliäitä ratkaisuja ja innovaatioita, jotka tukevat tavoitteen saavuttamista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
(Lähde: Ympäristöministeriö)
