Perheet pudottivat neljänneksen hiilikuormastaan muutamassa viikossa Porvoossa
Kahdeksan perhettä Porvoosta osallistui kansainväliseen resurssiviisaan elämän kokeiluun. Tulokset olivat rohkaisevia. (Kuva: Seppo Haavisto)
Porvoossa näytettiin, että kestävämmät elämäntavat voi saavuttaa jo kuukaudessa. Kestäviä elämäntapoja kokeilleet porvoolaisperheet pienensivät hiili- ja materiaalijalanjälkiään pienillä arjen valinnoilla. Keskimäärin hiilijalanjälki pieneni kuukaudessa 27 prosenttia, asumisen hiilijalanjälki jopa 42 prosenttia.
Porvoossa käynnistetyssä kansainvälisessä hankkeessa kahdeksan kotitaloutta kokeili kuukauden ajan resurssiviisasta elämää. Mittareina käytettiin hiili- ja materiaalijalanjälkeä, ja kestäväksi tasoksi asetettiin Pariisin ilmastosopimuksen vuoden 2030 tavoite eli kolme tonnia henkilöä kohden vuodessa. Useilla kotitalouksilla tämä tarkoitti jalanjälkien puolittamista.
Kansainväliseen hankkeeseen osallistuu kotitalouksia seitsemästä eri maasta: Suomesta, Tanskasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Meksikosta ja Intiasta. Ensimmäisenä vuonna jokaisesta maasta osallistui 5–10 pilottiperhettä, vuonna 2019 noin 500 ja vuonna 2020 noin 10 000 kotitaloutta. Projektia koordinoivat saksalainen Wuppertal-instituutti ja Suomessa D-mat oy.
Sähköpyöriä, hybridiautoja, hävikkiruokapalvelua…
Mittausten ja yhteisen ideoinnin pohjalta kotitaloudet toteuttivat monenlaisia kokeiluja. Kotitaloudet kokeilivat mm. sähköpyöriä, ladattavia hybridiautoja, biokaasuautoja, ruoan kotiinkuljetuspalveluja, vegaanista ruokavaliota ja hävikkiruokapalveluja.
– Tarkoitus oli, että kotitaloudet löytävät omaan arkeen sopivia kestäviä elämäntapoja ja näkevät, minkälaisia vaikutuksia omista valinnoista syntyy, jotta toimintatavat jatkuvat myös hankkeen jälkeen, kertoo resurssiviisauden konsultti ja D-mat Oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier.
Kotitalouksien keskimääräinen hiilijalanjälki laski kokeilun aikana 27 prosenttia ja materiaalijalanjälki 20 prosenttia. Asumisen hiilijalanjälki pieneni jopa 42 prosenttia. Merkittävin vaikutus oli uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisellä ja sähkön- ja lämmitysenergian kulutuksen vähentämisellä. Suuria vaikutuksia oli myös lihan, juuston ja kahvin kulutuksen vähentämisellä sekä autoilun vähentämisellä ja sähköpyörien, julkisella liikenteen ja biokaasuautojen käyttämisellä.
Kotitaloudet pitivät kokeilua hyödyllisenä, hauskana ja taloudellisesti kannustavana.
– Mikään tekemistämme muutoksista ei ole tuntunut taakalta. Tämä muutos on oikeasti mahdollista, kokeiluun osallistunut Jenni Nilsson Porvoosta kertoo.
– Kestävästä arjesta tuli koko perheemme yhteinen innostuksen kohde tämän kokeilun aikana. Kaikki lapsemme osallistuivat keskusteluun. Oli mielenkiintoista nähdä konkreettisesti, mistä hiilijalanjälkemme muodostuu ja miten eri kokeilut vaikuttivat siihen, Piritta Simola kertoo.
Hanke tuo tietoa Porvoon kestävään kehittämiseen
– Porvoon kaupunki pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta asukkaat ovat avainasemassa. On tärkeää mahdollistaa helpot kestävän arjen valinnat, kestävän kehityksen asiantuntija Sanna Päivärinta kertoo.
– Kokeilun tulokset olivat erittäin positiiviset. Kotitaloudet olivat motivoituneita, ja on ollut ilo seurata niiden sitoutumista hankkeeseen. Toivon, että positiiviset tulokset ja kotitalouksien innostus motivoivatmyös muita porvoolaisia kokeilemaan kestävämpiä elämäntapoja, Päivärinta sanoo.
– Kestävien elämäntapojen tavoittelua ei kuitenkaan voi jättää ainoastaan kotitalouksien tehtäväksi. Tämän lisäksi tarvitaan myös poliittista päätöksentekoa, uusia palveluja ja infrastruktuurin muutoksia.
Perheiden kokemuksia kokeilusta ja loppuraportti löytyy täältä.
(Lähde: Porvoon kaupunki)
