Runsas vuosi sitten Tampereen Hervannassa jo kokeiltiin autonomisen bussin liikenneominaisuuksia. Bussi kulki varovasti kevyen liikenteen väylää pitkin eikä sen nopeuskaan päätä huimannut: 12 kilometriä tunnissa eli reipasta hölkkävauhtia. (Kuva: Sohjoa-projekti)

Tampere suunnittelee hoitavansa ainakin osan ratikkansa syöttöliikenteestä autonomisesti kulkevilla busseilla. Parhaillaan kuumeisesti rakennettavat ratikkalinjat ovat valmiit vuonna 2021 ja jo silloin pitäisi robottibussien syöttää matkustajia ratikkaan ainakin Hervannassa ja TAYS:n-Kaupin alueella.

”Tavoitteena on saada robottibussit Tampereella käyttöön vaiheittain vuoteen 2021 mennessä”, sanotaan kaupungin poliittisten päättäjien lähes yksimielisesti hyväksymässä pormestariohjelmassa. Ei ole sattumaa, että ratikan ensimmäinen vaihe käynnistyy samaan aikaan, kun robottibussien pitäisi olla toiminnassa.

– Pormestariohjelma on meille vahvana selkänojana. Pidän täysin mahdollisena, että robottibussit toimivat ratikan syöttöliikenteessä heti alusta asti. Kyllä se realismia on, vakuuttaa projektipäällikkö Mika Kulmala, joka Tampereen kaupungilla vastaa älykkään liikenteen kehittämisestä.

Kokeilu onnistui

Noin vuosi sitten Tampereen Hervannassa jo kokeiltiin autonomisen bussin liikenneominaisuuksia. Pieni, 12-paikkainen bussi liikennöi Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja kauppakeskus Duon väliä. Bussi oli ranskalaista tekoa ja merkiltään Easy Mile EZ 10.

Bussi kulki varovasti kevyen liikenteen väylää pitkin eikä sen nopeuskaan päätä huimannut: 12 kilometriä tunnissa eli reipasta hölkkävauhtia.

–  Robottibussiliikenne kiinnosti varsinkin TTY:n opiskelijoita. Teekkarit hyppäsivät mielellään bussin kyytiin, koska heitä nyt kaikki uusi kiinnostaa, itsekin TTY:ssä opiskellut Mika Kulmala naurahtaa.

Kokeilu onnistui siinä mielessä, että bussi kulki ongelmitta kevyen liikenteen seassa. Ei tullut kontaktia kävelijöiden tai pyöräilijöiden kanssa. Vastaavia testejä on ajettu myös Helsingissä ja Espoossa ja niidenkin kokemukset ovat olleet suurimmaksi osaksi myönteisiä.

– Tampere haluaa olla testauksessa ja bussien käyttöönotossa ensimmäisten joukossa. Haluamme myös tukea alan kehitystyötä ja olla avaamassa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Isot investoinnit

Autonomisesti eli ilman kuljettajaa liikkuvat bussit eivät kulje bensiinillä tai dieselillä vaan sähköllä.

– Sähkö tulee käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi kuin bensiini tai diesel, jos sähköbussi toimii odotusten mukaan eli luotettavasti.  Se on myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto, projektipäällikkö Mikä Kulmala ynnää.

– Tämä aiheuttaa sen, että busseja varten tarvitaan latauspisteitä. Onneksi tekniikka on kehittynyt jo niin paljon, että pienet robottibussit kulkevat jo pitkän matkan yhdellä latauksella. Ehkä jo lähitulevaisuudessa kertalatauksella selvitään koko päivä.

Bussien hankkiminen ei ole halpaa lystiä. Yksi 12 hengen robottibussi maksaa reilusti enemmän kuin samankokoinen tavallinen pikkubussi.

– Säästöt tulevat sitä kautta, että kuljettajan palkkakulut jäävät pois. Yleensähän lasketaan, että kaupunkien joukkoliikenteessä kuljettajien palkkakulut muodostavat noin puolet kaikista kuluista, joten robottibussien operoiminen tulee halvemmaksi.

– Tosin lisää kustannuksia tulee siitä, että bussiliikenteellä tulee olla valvomo, joka vastaa siitä, että liikenne sujuu. Valvoa pitää myös bussimatkustajien ”sosiaalista turvallisuutta”, mikä joudutaan hoitamaan kameroilla, kun bussinkuljettaja ei ole kaitsemassa hulinoitsijoita tai ilkivallantekijöitä.

Reitillä vai kutsusta?

Paitsi ratikan syöttöliikenteeseen Hervannassa ja TAYS-Kaupin alueella, Tampereella pohditaan myös Särkänniemen huvipuiston asiakkaita palvelevan robottibussiliikenteen käynnistämistä. Tällöin robottibussi kuljettaisi huvipuiston asiakkaita kaukana sijaitsevilta parkkipaikoilta porteille ja takaisin.

Ensi vaiheessa ratikan syöttöliikenteessä toimivat robottibussit kulkisivat etukäteen suunnitellulla reitillä ja keräisivät asiakkaita pysäkeiltä. Myöhemmin voitaisiin siirtyä kutsuohjaukseen. Asiakas voisi kertoa matkatarpeestaan ja bussi hakisi hänet kyytiin virtuaalipysäkiltä.

– Kutsuliikennettä edesauttaisi nopea tiedonsiirtoverkko, esimerkiksi 5 G, jollainen 30 000 asukkaan Hervantaan on rakennettu, Mika Kulmala tietää.

Kun ratikka aloittaa liikennöintinsä, on syöttöliikenteen robottibussien tarkoitus kulkea muun liikenteen seassa ja nopeammin kuin pilottivaiheen 12 km/h.  Hervantaan tarvitaan ehkä puolenkymmentä pientä robottibussia ja TAYS:n-Kaupin alueelle toiset saman verran. Syöttöliikenteen bussilla ja ratikalla pääsisi kulkemaan yhdellä ja samalla matkustusoikeudella.

Entä milloin Tampere tilaa ensimmäiset robottibussinsa?

– Nyt ollaan vielä testaus- ja pilotointivaiheessa. Mutta heti kun tekniikka ja bisnes kehittyvät niin paljon, että bussintoimittajia alkaa olla markkinoilla, teemme innovatiivisen hankinnan automaattisesta joukkoliikenteestä.

– Tekniikka edistyy nyt niin kovaa vauhtia, että on vain ajan kysymys, milloin markkinoille ilmestyy kilpailutettavaa.

Teksti: Esa Tuominen

Artikkeli julkaistu Kuntatekniikan numerossa 6/2018.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *