Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää monia tavoitteita. (Kuva: Pixabay)

Yleisiä taloudellisia tavoitteita seurataan julkisen sektorin hankinnoissa selvästi enemmän kuin sosiaalista ja ekologista linjauksia. Jälkimmäisiä koskevia tavoitteita on asetettu organisaatioissa usein vain yleisellä tasolla. Innovaatioiden edistämistä koskevia strategisia linjauksia oli tehty eniten valtion yleisissä hankintalinjauksissa.

– Hankintoihin liittyviin strategisiin linjauksiin kiteytyy kunkin organisaation tekemät arvovalinnat siitä, miten esimerkiksi palveluja hankitaan. Siksi lähdimme selvittämään näiden linjausten tämän hetkistä tilaa, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko.

Tiedot on koonnut Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO kyselytutkimuksella. Yli puolet vastaajista kertoi, että heidän organisaatioillaan on yleiset hankintoja koskevat strategiset linjaukset ja että niiden toteutumista seurataan jollakin tasolla.

Verkosto edistää kestävyystavoitteita ja innovaatioita

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on eri toimijoiden konsortio, jonka tarkoitus on lisätä kestävyystavoitetta ja innovatiivisuutta toteuttavia hankintoja Suomessa.

Se pyrkii edistämään julkisen hankinnan tunnistamista ja aktiivista käyttöä johtamisen välineenä.

Osaamiskeskus auttaa hankintayksiköitä jakamaan avoimesti tietoa omista kokemuksistaan ja oppimaan toisiltaan.

Puolet asettanut strategisia linjauksia hankintoihin

KEINO kartoitti julkisten kyselytutkimuksella hankintojen strategisen johtamisen nykytilaa eri julkisorganisaatioissa kesä–elokuussa 2018.

Yli puolet vastanneista kertoo, että organisaatioilla on olemassa yleiset hankintoja koskevat strategiset linjaukset ja että niiden toteutumista seurataan jollakin tasolla.

– Hankintojen suurten euromäärien ohjaaminen kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta on erittäin tärkeää. Siksi tulosta voidaan pitää hyvänä lähtötasona, Huikko katsoo.

– Tulokset ovat yllättävän positiiviset ja tämä herättää jonkin verran jatkokysymyksiä. Esimerkiksi hankintoja koskeva konkreettisempi mittaaminen on käsityksemme mukaan vielä melko harvinaista.

– Konkreettisia mittareita tekemällä saadaan selville, onko hankinta saavuttanut tavoitteet, joita sille on asetettu, onpa kyse sitten innovaatioiden edistämisestä tai vähähiilisistä materiaalivalinnoista.

Kestävä kehitys mukana yleisellä tasolla

Kestävien hankintojen osa-alueista selvästi eniten vastaajaorganisaatioissa oli asetettu taloudellista vastuuta sekä ympäristönäkökohtia koskevia tavoitteita.

– Yleisiä taloudellisia tavoitteita, kuten kustannustehokkuutta, seurataan ylivoimaisesti eniten. Sekä sosiaalista että ekologista eli ympäristön kestävää kehitystä koskevia linjauksia on asetettu organisaatioissa suurimmalta osin vain yleisellä tasolla, jolloin niiden seuranta on haasteellista, sanoo Motivan kiertotalouden ja kestävien hankintojen johtaja Isa-Maria Bergman.

– Konkreettisten tavoitteiden asettamisessa ja seurantamittareiden laatimisessa hankkijoilla on vielä kehitettävää. Mitä konkreettisemmat tavoitteet organisaatio itselleen asettaa, sitä ymmärrettävämmiksi sen tekemät arvovalinnat tulevat, Bergman painottaa.

– Hankintojen avulla on esimerkiksi mahdollista työllistää työttömiä työnhakijoita. Tällaiselle valinnalle on helppo asettaa konkreettisia mitattavia tavoitteita.

Valtio kiinnittää huomiota innovaatioihin

Innovaatioiden edistämistä koskevia strategisia linjauksia oli tehty eniten valtion yleisissä hankintalinjauksissa.

– Tuloksissa näkyy valtion osalta kuluvan hallituskauden tavoite saavuttaa kansallisesti viiden prosentin innovatiivisten hankintojen tavoite, Katariina Huikko kertoo.

– Hankintojen avulla voidaan saada aikaa talouskasvua ja edistää innovaatioiden syntymistä, jos hankkija ei määrittele hankinnan kohdetta liian tarkkaan, Katariina Huikko selittää.

– Mutta eivät innovaationäkökulmat täysin vieraita kyselyn perustella ole kunnille tai seurakunnillekaan. Kuntapuolella esimerkiksi Tampereen kaupunki on ollut tässä edistyksellinen toimija.

Tietoa eri tahoilta julkiselta sektorilta

Kyselyn kohderyhmänä olivat julkisten organisaatioiden johto, kuten kunnan- ja kaupunginjohtajat, pormestarit, valtion virastojen johtajat sekä seurakuntien ja oppilaitosten johto. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi noin 20 prosenttia vastaanottajista eli 136 eri julkisorganisaation edustajaa. Suurin osa oli kuntien, valtion ja seurakuntien edustajia.

Kyselyllä selvitettiin muun muassa, onko organisaatioissa tehty julkisia hankintoja koskevia strategisia linjauksia ja seurataanko niiden toteutumista. Lisäksi selvitettiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa kestävän kehityksen sekä innovaatioiden näkökulma ja onko näille asetettu mittareita, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan.

Kestävän kehityksen kriteereissä olivat mukana ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu.

Muutosagentteja kentälle

KEINO-osaamiskeskus on valinnut kolme muutosagenttia Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle ensi vuonna alkavaan pilottiprojektiin. KEINO-muutosagentin tehtävänä on neuvoa ja tukea alueensa hankintayksiköitä kestävissä ja innovatiivisissa hankinnoissa sekä luoda ja ylläpitää verkostoitumista hankintatoimijoiden kuten kuntien ja yritysten välillä.

Muutosagentit ovat Pohjois-Pohjanmaalla Tiina Talala, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät ry:stä, Pirkanmaalla Antti Savola Novice Oy:stä ja Varsinais-Suomessa Riikka Leskinen Varsinais-Suomen liitosta.

Taustalla useat organisaatiot

KEINO on konsortio, jossa ovat mukana Motiva Oy, Suomen Kuntaliitto ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy, KL-Kuntahankinnat Oy sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

KEINO on osa hallitusohjelman toteutusta, jonka toimintaa ohjaa ja rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *