Tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa kierrättämistä. (Kuva: Ville Miettinen)

Ympäristökeskuksen selvityksessä mukana olleilla alueilla kotitaloudet tuottavat jätettä runsaat 340 kiloa vuodessa. Kierrätykseen päätyi runsaat puolet jätteistä. Luvut koskevat 13 kuntaseutua. Selvityksen yksi oleellinen tuos oli, että tietopohjaa pitää kehittää. Kunnat tarvitsevat tarkempaa tietoa kierrätyksen kehittämiseksi.

Seurannassa mukana olleista kuntaseuduista korkein kierrätysaste oli Kuopion seudulla. Kierrätysaste nousi edellisvuodesta eniten Lappeenrannassa. Kotitalousjätteen määrä taas oli pienin Joensuun seudulla.

Kuntaseutuja ei ympäristökeskuksen mukaan kuitenkaan voi suoraan vertailla keskenään, sillä jätteitä koskeva tietopohja vaihtelee eri alueilla. Joillakin alueilla laskenta oli tarkempaa, koska jätteenkeräyksestä oli kattavammat tiedot.

Kotitalousjätteillä tarkoitetaan ihmisten kotioloissa tuottamia jätteitä kuten biojätteitä, kartonkia, paperia, lasia, metallia ja muovia. Yhdyskuntajäte puolestaan sisältää sekä yritysten, laitosten että kotitalouksien jätteet.

Kierrätys tehokkainta tiheissä taajamissa

– Kuntaseutujen välisiä kierrätysasteen eroja saattaa selittää muun muassa se, että haja-asutusvaltaisella seudulla kierrättäminen voi olla vaivalloisempaa kuin tiheästi asutussa kaupungissa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia, sanoo selvityksen tekijä, tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Tiiviisti asutuilla seuduilla oli usein korkeat kierrätysasteet. Niillä kuntaseuduilla, joilla biojätteen lajittelu oli tehokkainta, oli myös korkein kotitalousjätteen kierrätysaste.

– Yksittäisten kuntaseutujen tuloksiin voivat vaikuttaa yllättävätkin tekijät. Esimerkiksi Rovaniemellä matkailun kasvu on voinut lisätä jätemääriä, mutta tarkempaa tietoa meillä ei vielä ole. Ratkomme jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa erojen syitä, hankkeen vetäjä Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Tiedoissa puutteita

Kotitalousjätteen määrä ja kierrätysaste laskettiin jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueiden rajaamille kuntaseuduille, koska kuntakohtaista tietoa ei ole saatavilla.

– Työ on osa EU:n rahoittamaa Circwaste-hanketta, jossa mukana olevat maakunnat ja kunnat ovat poikkeuksellisella tavalla sitoutuneet saavuttamaan jätesuunnitelman tavoitteita ja edistämään kiertotaloutta, Myllymaa kertoo.

Selvitystyö osoitti ympäristökeskuksen mukaan, että jätteisiin liittyvän tiedon saatavuudessa ja laadussa on suuria alueellisia eroja. Vain osa kuntaseuduista on pystynyt erottelemaan kotitalousjätteiden osuuden yhdyskuntajätteistä. Haasteita on ollut muun muassa kotona kompostoitavien keittiö- ja puutarhajätteiden määrien arvioinnissa.

Myllymaa pitää tiedon laatua koskevaa tulosta merkittävänä.

– Jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteiden määrittämiseksi kunnat tarvitsevat välineitä seurata tilanteen kehittymistä ja arvioida toimiensa vaikuttavuutta ja riittävyyttä.

– Näyttää selvältä, että alueet kaipaavat tähän lisää keinoja ja työkaluja. Tarvetta on myös tiedon kehittämiselle erottamaan kotitalouksista, yrityksistä ja palveluista peräisin olevat jätteet toisistaan, Myllymaa sanoo.

Vaatimukset kasvavat

Euroopan unioni on tiukentanut kierrätystavoitteita. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on määrä nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa yhdyskuntajätteestä kierrätetään 42 prosenttia.

Kunnat ovat vastuussa kotitalousjätteiden jätehuollon järjestämisestä lukuun ottamatta pakkausjätteitä. Kunnat voivat vaikuttaa moniin EU:n Suomelle ehdottamiin ohjauskeinoihin. Näitä ovat esimerkiksi erilliskeräyksen tehostaminen ja yhdyskuntajätteen alueelliset tai kunnalliset kierrätysvelvoitteet.

Ehdolla on ollut myös vastuun siirtäminen nykyistä laajemmin kunnille tai vaihtoehtoisesti toimijoiden välisen yhteistyön selkeä parantaminen.

Selvityksessä olivat mukana Forssa, Hyvinkää, Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Porvoo, Riihimäki, Rovaniemi, Turku ja Vaasa. Näistä seitsemän kuntaseudun – Hyvinkään, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Porvoon ja Riihimäen – jätehuoltoyhtiöt pystyivät toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Näillä kuntaseuduilla kotitalousjätteen määrä oli vuonna 2017 keskimäärin 342 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste hieman yli 51 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalousjätettä syntyi keskimäärin 344 kiloa asukasta kohti ja kierrätysaste oli vajaat 50 prosenttia.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta on arvioitu näin laajasti ja yhtenäisesti.

 

Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*