Kuntasektori luottaa digitalisaatioon, ongelmana raha ja riippuvuus vanhoista ohjelmistoista
Digitalisaatio nähdään kunnissa strategisesti tärkeänä, mutta se näkyy ICT-investointien määrissä vain suurimmissa kaupungeissa. (Kuva: Pixabay)
Kunnat näkevät tänä päivänä digitalisaation keskeisenä keinona päästä organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin, selviää Kuntaliiton tekemästä kartoituksesta. Neljännes vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä ilmoitti erittäin merkittäväksi haasteeksi riippuvuuden vanhoista ohjelmistoista.
Lähes kolmannes kokee merkittävimmäksi ongelmaksi määrärahojen puutteen.
– Kartoituksen perusteella kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikkamenot ovat koko kuntakenttään suhteutettuna arviolta tällä hetkellä noin miljardi euroa vuodessa, sanoo Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön johtaja Tommi Karttaavi.
– Kartoituksen vastauksista tulee hyvin esiin, että digitalisaatio nähdään kunnissa strategisesti tärkeänä. Tämä ei kuitenkaan näy ICT-investointien määrissä, aivan suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta. Kartoituksen perusteella digitalisoinnin hyötyjen mittaamisessa ja mahdollisten säästöjen arvioimisessa on myös vielä kehitettävää, arvioi Karttaavi.
– Kokonaismenoihin suhteutettuna tietotekniikan osuus menoista on noin kaksi prosenttia. Meneillään oleva digitalisaatiokehitys huomioiden kustannusten nousu on ollut maltillista verrattuna edelliseen, vuonna 2013 tehtyyn kartoitukseen, arvioi erityisasiantuntija Susanna Hyvärinen.
Kokonaisarkkitehtuuri yleistyy
Kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä yli 60 prosenttia tekee kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuurityö on yleisempää suurilla kunnilla ja yli 40 000 asukkaan kunnista sitä tekee 75 prosenttia.
– Kokonaisarkkitehtuurityö on yleistynyt noin kymmenen prosenttiyksikköä viisi vuotta sitten tehdyn edellisen vastaavan kyselyn jälkeen, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Jari Ylikoski.
– Kokonaisarkkitehtuurin hyödyllisyys korostuu etenkin silloin kun tietotekninen toimintaympäristö hajaantuu ja silloin kun hyödynnetään ulkoisia ratkaisuja, esimerkiksi pilvipalveluita, sanoo Ylikoski.
Tekoälyssä nähdään potentiaalia
Uusista teknologioista kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä useimmiten 3D, jota hyödyntää neljännes vastanneista. Noin joka kymmenennellä on käytössä ohjelmistorobotiikkaa. Muita teknologioita, kuten tekoälyratkaisuja ja lisättyä todellisuutta, hyödyntää alle kymmenen prosenttia vastanneista.
– Uusista teknologioista vastaajat näkivät eniten hyötypotentiaalia robotiikassa ja siinä erityisesti ohjelmistorobotiikan puolella. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että 3D:tä, IoT:ia, droneja ja pelillistämistä ollaan kuitenkin pilotoimassa, kertoo Susanna Hyvärinen.
