Suomenlinnan tunneliremontin allianssi oli Vuoden 2018 projektiteko
Suomenlinnan huoltotunnelin 7 miljoonan euron korjaushanke oli pienin Suomessa toteutettu allianssiprojekti. (Kuva: Joonas Rinkinen)
Suomenlinnan tunnelihankkeen allianssi on valittu Projektiyhdistyksen Vuoden projektiteko 2018 -palkinnon saajaksi. Suomenlinnan tunnelin peruskorjauksesta vastanneen allianssin muodostivat Suomenlinnan hoitokunta yhdessä Pöyryn ja YIT:n kanssa.
Palkinnon perusteluissa todetaan, että ”Suomenlinnan tunneliallianssissa on ennalta tunnistettu hankkeen erityspiirteet ja osattu panostaa rakentamisosaamisen lisäksi myös sidosryhmiin ja viestintään.”
Loppuvuodesta 2017 aikataulussa valmistuneen peruskorjauksen budjetti oli noin 7 miljoonaa euroa ollen näin pienin allianssimallilla tehty projekti Suomessa. Vastoin alalla vallitsevaa mielipidettä tunnelin peruskorjaushanke todisti allianssimallin soveltuvan erittäin hyvin myös pieniin kohteisiin etenkin, kun hankkeen sijainti, tekniset ratkaisut ja työmaaolosuhteet ovat vaativat ja kyseessä on peruskorjaus.
-Tiesimme, että merenalainen tunnelimme on erittäin vaativa saneerauskohde, joka saattaa tarjota korjaajalle useita yllätyksiä. Aluksi ajattelimme, että allianssimalli on liian raskas toteutusmuoto näin pieneen hankkeeseen. Jälkeenpäin on helppo todeta, että epäilyksemme osoittautuivat vääriksi. Aiomme hyödyntää allianssimallia tai allianssihankkeen tuomia oppeja muissakin hankkeissamme, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan talotekniikan rakennuttaja, hankkeessa tilaajan edustajana ja projektiryhmän jäsenenä toiminut Heikki Kuivaniemi.
Vuonna 1981 käyttöön otettu 1,3 kilometriä pitkä tunneli oli päässyt huonoon kuntoon: vuotovedet olivat aiheuttaneet korroosiota teknisille järjestelmille ja veden mukanaan tuoma radon rajoitti huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa. Peruskorjauksessa kalliota tiivistettiin ja lujitettiin sekä tunnelin talotekniset järjestelmät uusittiin kauttaaltaan ja niiden sijoittelua keskitettiin hälytysliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.
Allianssimalli mahdollisti myös suunnittelun päätöksenteon venyttämisen mahdollisimman myöhäiseen ajankohtaan, jotta suunnittelijoilla oli käytössään viimeisin tieto työmaalta.
-Hankkeen luonteesta johtuen päätimme, että suunnittelu tehdään hallitusti vaiheittain tarkentaen, jotta valittuja ratkaisuja on helppo kehittää rakennustöiden edetessä, kertoo suunnittelun projektipäällikkö Klaus Einsalo Pöyryltä.
Työmaan sijainti keskellä Helsinkiä Kaivopuistossa aiheutti omat haasteensa töiden tekemiselle ja aikataulussa pysymiselle. Paraatipaikalla toimiminen käännettiin positiiviseksi asiaksi, ja hankkeelle palkattiin oma vuorovaikutuskoordinaattori. Hänen tehtävänään oli minimoida negatiiviset vaikutukset lähiympäristölle ja taata työmaalle häiriötön ympäristö työskennellä. Onnistuneet työmaajärjestelyt ja vuorovaikutus huomioitiin myös työmaan saamalla Helsingin kaupungin Rakentamisen ruusu -ehdokkuudella.
-Onnistumisen mahdollisti allianssin ohjausryhmän riittävä tuki sekä laaja-alainen projektitiimi, joka hoiti ammattitaidolla omat vastuualueensa. Allianssimuoto antoi raamit tekemiselle, mutta menestymisen avain oli kuitenkin niissä ihmisissä ympärilläni, jotka tekivät sitoutuneesti töitä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, arvioi allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen YIT:ltä.
(Lähde: Projektiyhdistys)
