Tuore tutkimus paljastaa: Kunnissa on haluja tuupata ympäristöhuolet tulevaisuuteen

Joensuun kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteeet näkyvät mm. siltojen valaisinhankinnoissa. (Kuva: Ville Miettinen)

Suomalaisen Työn Liiton teettämän tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kuntavaikuttajista haluaisi painottaa paikallisuutta hankinnoissa. Puolet on sitä mieltä, että hintaa painotetaan hankinnoissa liikaa. Ympäristövastuu ei yllä tärkeimpien valintatekijöiden kärkeen.

Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä -tutkimukseen osallistui viime keväänä yli 1 000 päättäjää, joista noin 70 prosenttia oli kuntapoliitikkoja ja noin 30 prosenttia kuntien virkahenkilöitä. Valtakunnantason hankinta-asiantuntijoita vastaajissa oli parikymmentä.

Kun vastaajilta kysyttiin, mitkä ovat hinnan jälkeen tärkeimpiä valintatekijöitä julkisissa hankinnoissa, laatu nousi ylivoimaiseksi ykköseksi (84 prosenttia).

Seuraavaksi tärkeimpinä (49 prosenttia) pidettiin vaikutusta paikallistalouteen ja kotimaisuuteen.

Vain 30 prosenttia nosti ympäristövaikutukset tärkeimpien valintatekijöiden joukkoon. Sitäkin pienempi joukko nosti eettisyyden ja sosiaaliset kriteerit tärkeimpiin valintatekijöihin.

Jopa 60 prosenttia vastaajista arvioi kuitenkin, että tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten painoarvo kasvaa tulevaisuudessa.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikön Jokke Eljalan mielestä tutkimustuloksesta paljastuu se, että kunnissa on haluja tuupata ympäristöhuolet tulevaisuuteen.

– Ympäristövaikutukset on yllättävän matalalla tärkeimmissä valintakriteereissä. Painoarvon pitäisi olla paljon suurempi. Vastauksissa on vähän sellaista asennetta, että ehkä seuraavat sukupolvet hoitavat nämä asiat.

Kuntien viranhaltijoista peräti 71 prosenttia ilmoitti, että heidän kunnissaan ja organisaatioissaan oli hankintoja ohjaava strategia. Kasvu on ollut huomattavaa verrattuna vuonna 2016 toteutettuun vastaavaan kyselyyn, jolloin tulokseksi tuli 58 prosenttia.

Samansuuntaisia näkemyksiä oli myös kuntapoliitikoilla eli heidänkin mukaansa hankintastrategioita on yhä useammassa kunnassa.

Tutkimuksen mukaan uusi hankintalaki saa melko myönteiset arviot. Kuntapoliitikot antavat uudelle laille kouluarvosanan 8,7, kun vanha laki sai pari vuotta sitten arvosanan 6,4.