Tuusulan Focus-alueelle lentoaseman pohjoispuolelle on suunniteltu suurimittakaavaista teollisuus- ja logistiikkatoimintaa sekä kaupan alueita jotka tukeutuvat sekä lentoasemaan että suunniteltuun Kehä IV-tieyhteyteen ja Tuusulanväylään. Tunneliin liittyvä asema ja logistiikkaterminaali sekä päärataan kytkeytyvä lentorata parantaisivat merkittävästi Focus-alueen yhteyksiä ja houkuttelevuutta.

Tunnelihankkeella olisi merkittävä vaikutus Helsinki-Vantaan lentoaseman ja sitä ympäröivien alueiden kehitykselle. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitys kansainvälisesti merkittävänä eri liikennemuotoja yhdistävä hubina vahvistuisi ja sen myötä lentoliikenteen kasvun edellytykset paranisivat entisestään. Vantaan Aviapoliksen alue on jo nyt kehittymässä monipuoliseksi kaupunkikeskukseksi entisestä teollisuus- ja logistiikka-alueesta, kirjoittavat Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Ulla Tapaninen ja Ramboll Finlandin johtaja Pasi Rajala laajassa artikkelissaan Kuntatekniikka-lehdessä.

FinEstLink -projektiin sisältyneen toteutettavuusselvityksen tulokset osoittavat, että tunnelin rakentamisen osaltaan mahdollistamassa tulevaisuuden kolmen miljoonan  asukkaan kaksoiskaupungissa ihmiset, tavarat ja palvelut liikkuvat nopeasti ja laajenevat työmarkkinat synnyttävät talouskasvua ja parantavat ihmisten elämänlaatua sekä yritysten toimintamahdollisuuksia.

Selvityksessä päädyttiin tunnelilinjaukseen, joka yhdistää Helsinki-Vantaan lentokentän Tallinnan Ülemisteen. Suomen päässä on kolme maanalaista henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Tunneli voisi yhdistyä suunniteltuun lentoradan linjaukseen, jolloin päärata jatkuisi katkeamatta Tampereelta ja muualta Suomesta Helsingin ali Keski-Eurooppaan saakka.

Tavaraterminaalit ja varikot sijoittuvat lentokentän lentomelualueelle ja ne palvelevat koko maan tavaraliikennettä. Lentokentän pohjoispuolelle suunniteltu Kehä 4 -tieyhteys ja mahdollinen Lentorata tarjoavat hyvät liikenneyhteydet useaan logistiikkaterminaaliin sekä valtakunnan liikennejärjestelmään. Yhteysraiteella Hanko–Hyvinkää-radalle saadaan toimiva tavaraliikenneyhteys koko Suomeen.

Tunnelin vaikutukset yhdyskuntasuunnitteluun

Helsingissä tunneli yhdistyisi rautatieaseman ja Pasilan aseman kautta kaupunkirakenteeseen. Tunnelilla ei todennäköisesti olisi merkittävää suoraa vaikutusta näiden asemien ympäristön maankäyttöön tai sen volyymiin. Rautatieaseman ympäristö on pitkälti valmiiksi rakennettua Helsingin ydinkeskustaa ja Keski-Pasila muutenkin rakentumassa vahvaksi keskukseksi ja liikenteelliseksi solmukohdaksi.

Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että tunneli parantaisi mm. yritystoiminnan edellytyksiä ja vahvistaisi työpaikkakehitystä sekä alueiden dynamiikkaa ja kilpailukykyä sekä uudistumista.

Tunnelihankkeella olisi merkittävä vaikutus Helsinki-Vantaan lentoaseman ja sitä ympäröivien alueiden kehitykselle. Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitys kansainvälisesti merkittävänä eri liikennemuotoja yhdistävä hubina vahvistuisi ja sen myötä lentoliikenteen kasvun edellytykset paranisivat entisestään. Vantaan Aviapoliksen alue on jo nyt kehittymässä monipuoliseksi kaupunkikeskukseksi entisestä teollisuus- ja logistiikka-alueesta.

Hankkeen toteuttamispäätös edesauttaisi kehityksen jatkumista ja alueen seudullisen merkityksen korostumista.

Tuusulan Focus-alueelle lentoaseman pohjoispuolelle on suunniteltu suurimittakaavaista teollisuus- ja logistiikkatoimintaa sekä kaupan alueita jotka tukeutuvat sekä lentoasemaan että suunniteltuun Kehä IV-tieyhteyteen ja Tuusulanväylään. Tunneliin liittyvä asema ja logistiikkaterminaali sekä päärataan kytkeytyvä lentorata parantaisivat merkittävästi Focus-alueen yhteyksiä ja houkuttelevuutta.

Helsingin kannalta tunnelin keskeisin vaikutus liittyy kuitenkin Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin kehittymisen edellytyksiin. Nopeat yhteydet Suomenlahden toiselle puolelle, yhteinen laajentuva talousalue sekä uudet mahdollisuudet ja hyödyt tavaraliikenteelle parantavat kaupungin kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Kaksoiskaupunkikehityksen hyödyt eivät rajoitu ainoastaan Helsinkiin ja Tallinnaan. Vaikutukset heijastuvat pääkaupunkiseuduille sekä laajemmin Suomeen ja Viroon. Yhdistäessään Suomen rataverkon suunnitellun Rail Baltica -hankkeen kautta Keski-Eurooppaan tunneli muuttaa Suomen ja Viron geopoliittista asemaa ja vahvistaa siteitä muuhun Eurooppaan.

KIRJOITTAJAT: ULLA TAPANINEN JA PASI RAJALA

Koko kirjoitus luettavissa Kuntatekniikka-lehdestä 3/2018 (Tilaajille)

 

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*