Vieraslajit leviävät nopeasti ja vaativat torjuntaa - kaikki keinot sallittuja
Jättiputkien myrkytystä. Myrkytys tapahtuu glyfosaatti-pohjaisella aineella. (Kuvat: Kouvolan kaupunki ja MMM)
Tiiviisti rakennetut kaupunkiympäristöt ovat otollisia kasvu- ja elinpaikkoja vierasperäisille kasveille. Pahimpia vieraslajeja ovat jättiputket ja jättipalsamit, jotka monissa kunnissa ovat levinneet. Torjunnassa kaikki keinot ovat käytössä.
Vieraslajeja ja niiden torjuntaa koskevan lainsäädännön valmistelusta ja seurannasta vastaa maa- ja metsätalousministeriö MMM. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alussa.
– Vieraslajilaki ei suoranaisesti aseta kunnille torjuntaan liittyviä viranomaisvelvollisuuksia. Kunnilla on kuitenkin paljon maaomaisuutta, joten niitä velvoittavat vieraslajilain 4§:ssä mainitut maanomistajien velvollisuudet, linjaa neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti MMM:stä.
Lain mukaan maanomistajan tulee huolehtia haitallisten vieraslajien hävittämisestä tai leviämisen rajoittamisesta, jos lajista on merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.
– Torjuntatyössä yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä on neuvominen ja valistaminen, kuten myös toimiminen yhteistyötahona muiden viranomaisten suuntaan, Niemivuo-Lahti sanoo.
Kouvola pohtii ulkoistamista
Pahimpia vieraslajeja ovat jättiputket ja jättipalsamit, jotka monissa kunnissa ovat levinneet laajalle – myös Kouvolassa.
Kaupungin ympäristötarkastaja Jenni Ojala kertoo, että jättiputkien torjunta on tarkoitus antaa ulkopuolisen yrittäjän hoidettavaksi – kilpailutus on parhaillaan työn alla.
– Jättipalsami tuli hävitettävien vieraslajien valtakunnalliselle listalle syksyllä 2017, joten ensi kesänä panostetaan myös niiden torjuntaan, Ojala sanoo.
Kouvolassa kuntalaisilta on kerätty havaintoja eri lajikkeiden levinneisyydestä. Syksyllä 2017 toteutetussa karttakyselyssä kuntalaiset saivat tehdä sähköisesti merkintöjä karttaan havainnoistaan. Ojala itse on tehnyt havaintoja myös jättitatarista ja kanukoista.
Yhdyskuntatekniikkaa sekä vesi- ja sähkölaitosta on informoitu, että karttapalvelussa paikkatietona olevat vieraslajit täytyy kaivettaessa ottaa huomioon. Mikäli haittakasveja on havaittu, pintamaita on ajettu kaatopaikalle.
Kesäisin kitkemis- ja hävittämistyöhön on palkattu torjuntatiimi, jonka työntekijät on valittu Kouvolan seudun ammattiopiston luonnonvaralinjan oppilaista.
– Alkuopastuksen jälkeen opiskelijat ovat tehneet töitä hyvin omatoimisesti. Jättipalsamin torjuntaa tullaan tekemään yhteistyössä Parik-säätiön kuntouttavan työtoiminnan kanssa, Ojala sanoo.
Espoossa torjuntaa talkootyönä
Espoossa vieraslajien torjuntatyöstä vastaa kaupunkitekniikkakeskus, joka on laatinut kaupungin aluetta koskevan vieraslajikartoituksen sekä sen pohjalta vieraslajilinjauksen. Valtakunnallisen vieraslajistrategian pohjalta ollaan laatimassa vieraslajiohjelmaa.
Käytännön työtä tekee kaupungin viherkunnossapitoyksikkö. Yksityisiä maanomistajia lähestytään kirjeitse, mikäli jonkun tontilla havaitaan vieraslajiongelma.
– Rajallisilla resursseilla työn painopiste on puistoissa, ranta-alueilla ja ulkoilureiteillä. Käytännössä vieraslajit ovat levinneet kaikkialle rakennettuun ympäristöön, mutta järjestelmällinen torjuntatyö on nyttemmin saatu käyntiin. Jättiputkea on torjuttu säännöllisesti vuosia ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Tulevina vuosina panostetaan erityisesti jättipalamin torjuntaan, kertoo Espoon ympäristönsuojelusihteeri Katrin Aia.
Vieraslajikkeet on koettu sen verran valavaksi asiaksi, että kaupunkitekniikkakeskus on ehdottanut vieraslajikoordinaattorin palkkaamista asiaa hoitamaan.
– Vieraslajikoordinaattori koordinoisi muun muassa talkoita, jotka vieraslajien torjuntaohjelmassa nähdään erinomaisena lisänä vieraslajien torjuntatyössä. Talkoita on tehty hyvällä menestyksellä etenkin yksityisillä mailla, Aia kertoo.
Idea on, että asukkaat järjestäisivät talkoot ja mukana oleva koordinaattori kertoisi tarvittaessa, mitä kannattaa tehdä ja missä järjestyksessä. Jättipalsamin osalta kaupunki on vastannut jätteiden poiskuljetuksesta.
– Espoo tekee jonkin verran kuntayhteistyötä etenkin purojen yläjuoksulla olevien kuntien kanssa. Isojen purojen uomat otetaan tarkastelun vuoden 2018 kesällä. Torjuntatyö täytyy aloittaa yläjuoksulta päin, koska esimerkiksi jättipalsami leviää uomia ja kosteikkoja pitkin, Aia sanoo.
Torjunta osaksi alueurakoita
Hämeenlinnassa torjuntatyö on alkanut 15 vuotta sitten, jolloin laadittiin ensimmäinen niin kutsuttu tulokaslajiohjelma. Kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila kertoo, että pääosin työ on ollut ollut jättiputkien torjuntaa, mutta viime vuosina mukaan on tullut myös jättipalsamin, lupiinin, isosorsimon ja espanjansiruetanan torjuntaa.
– Uutena asiana kunnossapidon alueurakoihin on sisällytetty vieraslajien torjunta. Kilpailutuksissa yrittäjän on osoitettava kelpoisuutensa myös tämänkaltaisen työn tekemiseen, Jutila sanoo.
Hämeenlinnassa on laadittu vieraslajeja koskevia tiedotteita ja pidetty esityksiä aiheesta. On järjestetty torjuntatalkoita. Aktiivisinta toiminta oli vuonna 2016 pidetyn luonto ja vesi -teemavuoden aikana.
– Kaupungissa toimivassa vieraslajityöryhmässä mukana on kaupungin edustajien ohella ELY- keskuksen väkeä ja muita aktiivitoimijoita kuten Vanajavesikeskus. Tarjoamme asukkaille neuvontaa, Jutila kertoo.
Hämeenlinnassa kaupungin viherpuolen työntekijät vastaavat käytännön torjuntatyöstä kaupungin mailla, ja Jutila toivoo, että myös kaikki asukkaat ja yksityiset maanomistajatkin tarttuisivat toimeen omilla maillaan.
– Mikäli vieraslajeja on havaittu, maanomistajiin on otettu yhteyttä sähköpostitse, kirjeitse tai puhelinsoitoin, joissa heitä on kehotettu torjuntatoimien aloittamiseen. Osa onkin noudattanut kehotuksia.
Havainnot kartalle
Hämeenlinnan viranomaispalveluihin tulee vuosittain noin 50 vieraslajikkeita koskevaa yhteydenottoa. Havainnot sijoitetaan kartalle, ja samalla selvitään, ovatko ne yksityisellä maalla vai kaupungin maalla.
– Kaupungin maita koskevat havainnot tarkastetaan ja torjutaan. Yksityisten maiden osalta ympäristönsuojelu selvittää omistajan, tarkastaa kohteen ja kehottaa maanomistajaa tai haltijaa torjuntatyöhän. Annetuista kehotuksista lähetetään tieto myös Hämeen ELY-keskukseen, Jutila kertoo.
Tiedot havainnoista tallennetaan kaupungin paikkatietojärjestelmään, ja sieltä edelleen avoimeen internettiin, josta voi tarkastaa, missä jättiputkia esiintyy.
– Jättipalsamien ja kurtturuusujen osalta vain osa esiintymätiedoista on ehditty siirtää järjestelmään. Vieraslajiesiintymätietoja on myös siirretty valtakunnallisiin tietojärjestelmiin.
Torjunta käytännössä
Hämeenlinnassa jättiputkien torjunnassa kesän aikana tehdään tavallisesti kaksi kierrosta. Ensin mekaanisesti niitetään, katkaistaan juuret tai revitään ylös, jonka jälkeen versot myrkytetään. Jättiputkien kasvualueita on tuhottu myös peittämällä.
– Jättipalsamin osalta torjunta on ollut pääasiassa niittämistä. Yksivuotisen lajin lisääntyminen voidaan torjua, jos sen kasvu siemenvaiheeseen estetään. Niittolaiteet on aina pestävä jättipalsamialueella tehdyn niittämisen jälkeen, etteivät siemenet leviä, Jutila kuvaa.
– Jättipalsami pystyy kuitenkin loppukesällä hyvin lyhyenäkin versiona tekemään kukinnon, mikä on havaittu ongelmaksi. Yhdessä kohteessa olemme kokeilleet maan kuorimista.
Jutilan mukaan jättiputken siemenpankki on pitkäikäinen. Kohde onkin tarkastettava vielä noin kolmena vuonna sen jälkeen, kun esiintymä näyttää hävinneen.
– Jättiputkien torjunta näyttää tuottavan tulosta ja resursseja voidaan ohjata muidenkin lajien torjuntaan, sillä lainsäädäntö tuo jatkuvasti uusia haasteita niin maanomistajille kuin toiminnanharjoittajille, Jutila sanoo.
Kenttävastuu ELY-keskuksilla
Vieraslajilaissa vastuu EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen lain noudattamisen valvonnasta on sälytetty ELY-keskuksille. Ne voivat myös päättää tarvittavien nopeiden hävittämistoimenpiteiden toteuttamisesta.
– Vieraslajilaissa on lueteltu viranomaiset, joille kuuluu joku vastuuosa lain soveltamisesta. ELY-keskusten ohella niitä ovat Tulli, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Niemivuo-Lahti luettelee.
Kuntia velvoittaa myös kuntien ympäristönsuojelun hallintoa koskeva laki, jonka yhtenä tavoitteena on asukkaiden terveellinen elinympäristö.
– Voidaan katsoa, että edellä sanottu kattaa myös vieraslajien torjuntatyön ja tiedotuksen. Taustalla on lain mukaan kunnan tehtävä luonnonsuojelun edistäjänä alueellaan, Niemivuo-Lahti pohtii.
Vieraslajeilla oma portaali
Vieraslajit.fi on kansallinen vieraslajiportaali, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa vieraslajeja koskevista havainnoistaan ja saattaa ne kaikkien nähtäväksi. Portaali antaa kokonaisnäkemyksen tietyn vieraslajin levinneisyydestä Suomessa.
– Jatkossa mukaan tulee myös torjuntatoimia koskeva seuranta. Levinneisyyttä koskevan tiedon ohella saamme tällöin käsityksen myös siitä, kuinka vieraslajeja torjutaan ja mikä vaikutus torjunnalla on. Toivoisin, että myös kunnat aktiivisesti veisivät tietojaan kyseiseen portaaliin, Niemivuo-Lahti sanoo.
Moni laki säätelee
Vieraslajeja koski pitkään vain luonnonsuojelulain 43§, jonka sisällön nykyinen vieraslajilaki nyt kattaa. Kansallinen vieraslajistrategia hyväksyttiin vuonna 2012. EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan vuoden 2015 alussa. EU:n ensimmäinen vieraslajiluettelo julkaistiin elokuussa 2016.
– Kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan vuonna 2016, kuten myös ensimmäinen kansallinen vieraslajiluettelo valtioneuvoston asetuksena. Uusi päivitetty kansallinen vieraslajiluettelo on parhaillaan lausunnolla.
Torjunnalla marssijärjestys
Pikapuoliin vieraslajiportaalissa julkistetaan haitallisia lajeja koskeva hallintasuunnitelma. Siinä kuvataan, missä järjestyksessä torjunta- ja poistamistyössä tulee edetä.
Hallintasuunnitelma koskee EU:n vieraslajiluettelossa mainittuja lajeja, joista erityisen tärkeänä nähdään jättiputkien torjunta.
– Tärkeimpiä ovat asutusten keskellä ja virkistysalueilla olevat esiintymät, jotka tulisi poistaa ensimmäisenä. Kunnilla voi olla myös kuntakohtaisia tavoitteita. Yksittäisessä kunnassa jonkun tietyn lajikkeen levinneisyys voi olla suurempi kuin muissa kunnissa, Johanna Niemivuo-Lahti sanoo.
TEKSTI: Matti Valli
Kangasalan kaupungin puutarhuri tarttui varsin rivakasti poistamaan jättiputkia muutamia vuosia takaperin. Silmiini ei ole sen kesän jälkeen osunut yhtäkään jättiputkea.
Nyt Kangasalla pitäisi tuhota lupiinit tienvarsilta. Ne ovat paikoin pahasti levinnyt.