Jäävätkö perinteiset kunnantalot soten jalkoihin?

Mitä tapahtuu perinteisille kunnan- ja kaupungintaloille, kun maakunta- ja sote-uudistus myllää kuntien toiminnan uuteen uskoon? Tätä mietitään nyt Suomen sadoissa kunnantaloissa.

Sote-uudistus vie kuntien budjetista ja henkilöstöstä noin puolet pois. Loogisesti ajatellen kunnat eivät enää tarvitse yhtä suurta keskushallintoa kuin aikaisemmin. Talous- ja henkilöstöhallintokin tulee toimeen vähemmällä väellä ja pienemmillä tiloilla.
Viime vuosikymmeninä yksi ja toinen kunta on rakennuttanut itselleen komean kunnantalon. Onko niissä tulevaisuudessa liikaa tilaa?

Kunnilla ei ole tulenpalava kiire ratkaista toimitilakysymystään. Sote-uudistus lähtee siitä, että maakunnat vuokraavat kunnilta sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevat tilat kolmen vuoden ajaksi. Kunnat voivat odottaa tiloistaan kohtuullisia vuokratuloja, jotka helpottavat sen taloudenhoitoa.

Mitä tapahtuu kolmen vuoden kuluttua? Jatkavatko maakunnat tilojen vuokraamista vai hankkivatko ne muita tiloja, jolloin kunnille jää tyhjää tilaa? Löytävätkö kunnat mahdollisesti tyhjentyville tiloilleen muita vuokralaisia?
Kuntaliiton teettämän tuoreen selvityksen mukaan kunnilla on jo nykyisin tyhjiä rakennuksia noin 1,1 miljoonan kerrosneliömetrin verran. Jos mukaan lasketaan kuntakonsernit, tyhjiä tiloja on 1,8 miljoonaa neliömetriä. Kuntien tiloja on myös vajaakäytöllä. Sote-uudistuksen arvioidaan kasvattavan tyhjien tilojen määrää entisestään.

– Terveyskeskukset voivat olla kunnalle riski. Maakunnat eivät välttämättä tulevaisuudessa vuokraa tiloja, jotka nyt toimivat terveyskeskuksina. Sen sijaan perinteiset kunnantalot ovat yleensä tilaratkaisuiltaan joustavampia. Niitä on helpompi jalostaa muuhun käyttöön kuin perinteisiä terveyskeskusrakennuksia, arvioi Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

Ylipäänsä kuntien kannattaa Niemen mukaan miettiä, tarvitaanko kunnan omistamia kunnantaloja enää vai voidaanko tilat vuokrata. Nykyään kunnantalot ovat valtaosin kunnan omassa taseessa, mutta varsinkin sote-uudistuksen jälkeen pitäisi hänen mielestään harkita myös vuokraratkaisuja.

– Perinteisiä kunnantaloja ei enää paljon rakenneta. Kunnat ovat ruvenneet suosimaan palvelukeskustyyppisiä ratkaisuja, mikä onkin oikea suunta. Esimerkiksi Keravan Sampolan palvelukeskus edustaa mielestäni juuri tällaista modernia, tuoretta ajattelua, jossa pääpaino ei ole hallinnossa vaan asiakaspalvelussa.

Kerava

Keravan kaupunki avasi vuonna 2014 uuden palvelukeskuksen, joka sijaitsee radan varressa ja Sampolan tunnelin päällä. Keskukseen on koottu joukko kuntalaisten palveluja, mikä mahdollistaa asioimisen kätevästi yhteisen palvelupisteen kautta.
Sampolan palvelukeskukseen on koottu suun terveydenhuolto, sosiaalitoimi, perheneuvola, Keravan Opisto, kasvatuksen ja opetuksen toimiala sekä sosiaali- ja terveystoimen hallinto. Sinne on sijoitettu myös monia kaupunkitekniikka-liikelaitoksen toimintoja. Sieltä voi ostaa HSL:n lippuja sekä käyttää poliisin lupapalveluja. Alakerrassa sijaitsee tiloja järjestöille ja nuorisotilat.

– Kaupungin johto esikuntineen työskentelee edelleen noin 40 vuotta vanhassa kaupungintalossa. Se on tarkoitus jossain vaiheessa myydä purettavaksi, minkä jälkeen kaupungin johto siirtyisi saneerattavaan vanhaan kauppalantaloon, kertoo Keravan kaupunkitekniikan toimialajohtaja Tapio Helenius.

Keravalla ei ole vielä mietitty, miten sote-uudistus vaikuttaa kaupungin tilankäyttöön.

– Varmasti se vaikuttaa, mutta tilojen käytöstä tehdään aikanaan strateginen linjaus, Helenius sanoo.

– Joka tapauksessa tilaratkaisuissamme korostuvat toiminnallisuus ja asiakaspalvelu.

Huittinen

Huittisten kaupungintalo sijaitsee komeasti pääkadun varrella. Tummanpuhuvassa, tyylipuhtaassa 1980-luvun arkkitehtuurin luomuksessa on 6 300 neliömetriä kolmessa kerroksessa. Siinä työskentelee 70 henkeä.
– Kyllä me siitä lähdemme, että tämä toimii kaupungintalona sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin, arvioi kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa.

– Talo on niin hyvällä paikalla, että vuokralaisia on kyllä tulossa ellemme itse tulevaisuudessa tarvitse kaikkia tiloja. Jo nyt ovat erilaiset yhdistykset ja kehittäjäorganisaatiot kyselleet tiloja vuokralle. Ei tästä tappioita tule kaupungille vaan pikemminkin vuokratuloja.
Tällä hetkellä soten piirissä työskentelevä henkilökunta käyttää noin puolet Huittisten kaupungintalon ensimmäisestä kerroksesta. Nämä tilat on nyt tarjottu vuokralle tulevalle maakunnalle kolmeksi vuodeksi. Mitä tapahtuu sen jälkeen, ei ole vielä kenenkään tiedossa.

– Tulemme vastaisuudessa toimeen vähemmällä henkilökunnalla. Kehitämme esimerkiksi taloushallintoamme yhdessä maakunnan kanssa. Meillä on kolme vuotta aikaa miettiä tilaratkaisujamme, mutta en näe, että meille tulisi tässä mielessä isompia ongelmia eteemme, kaupunginjohtaja Peltomaa sanoo.

Ulvila

Ulvilan kaupungintalo valmistui 1960-luvun lopulla, ja 1990-luvulla sitä laajennettiin. Yhteensä kaupungintalolla on nyt tilaa noin 4 300 neliömetriä.

– Meille ei sote-uudistus tuo tilankäytön kannalta oikeastaan mitään muutosta, vakuuttaa Ulvilan kaupunginjohtaja Jukka Moilanen.

– Me teimme jo vuonna 2010 oman pienimuotoisen sote-uudistuksemme, kuten olen sitä kutsunut. Meidän sote-palvelumme siirtyivät tuolloin Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen tuotettavaksi. Yhteistoiminta-alue otti palvelukseensa reilut 200 sote-alan työntekijäämmekin.

– Kaupungin palveluksessa on nyt selkeästi vähemmän työntekijöitä kuin vuoteen 2010 asti. Myös kaupungintalolla on vähemmän väkeä kuin ennen. Olemme kuitenkin keskittäneet kaikki mahdolliset hallintopalvelut kaupungintalolle. Nyt talossa työskentelee vajaat neljäkymmentä henkeä, mutta silti ei toimistotiloja ole vapaana kuin yksi tai kaksi huonetta.

– Kaupungintalolla sijaitsevat myös kaupunginvaltuuston istuntosali, kaupunginhallituksen kokoushuone sekä muutama yksittäinen kokous- ja neuvottelutila. Näitä kaikkia tiloja käyttävät ajoittain myös ulkopuoliset ulvilalaiset toimijat.

Hollola

Omanlaisen haasteen kunnantalojen käytölle tuovat kuntaliitokset. Hollolassa on valmisteltu Hämeenkosken entisen kunnantalon myymistä terveyspalveluyritys Attendolle. Hämeenkoski liittyi Hollolaan vuoden 2016 alusta.

Keravan vanha kauppalantalo saneerataan uudeksi kaupungintaloksi, jonne kaupungin johto esikuntineen ja myös valtuuston kokoukset siirtyvät.

ESA TUOMINEN

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 5.4.2018