Palkittuja ja palkitsijoita. Viisi kuntien kiertotalousinnovaatiota palkittiin Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kiertotalouskisassa. (Kuva: Kari Långsjö)

Koulujen ruokahävikin käyttäminen osana ruoka-apua, uudenlainen fosforin talteenotto jätevesistä ja resurssiviisauden ottaminen kaupunkistrategian painopisteeksi olivat palkittujen joukossa kuntien kiinnostavimpia kiertotaloustekoja etsineessä kisassa.

Kuopio, Nokia, Pori, Porvoo sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saivat kisassa mainetta ja kunniaa. Sitran ja Kuntaliiton järjestämässä kisassa etsittiin kuntien kiinnostavimpia ratkaisuja, joita kunnilla on jo käytössään tai tekeillä. Ehdotuksia kisaan tuli kaikkiaan 59.

-Hienoa, että esille tuli muitakin kuntia kuin ne, jotka ovat perinteisesti olleet esillä ympäristö- ja resurssiviisausasioissa, iloitsee kiertotalouden asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta.

Kuntaliitto on tyytyväinen kilpailun herättämään kiinnostukseen sekä ehdotusten monipuolisuuteen.

-Ehdotuksia tuli niin pienistä kuin suurista kunnista. Esitetyt ratkaisut olivat kaikki sellaisia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, toteavat ympäristöpäällikkö Miira Riipinen ja erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Resurssiviisaus kaupunkistrategiaan

Kuopion Kaupunkistrategian painopistealueena resurssiviisaus -ratkaisu vei voiton ”Strategia ja johtaminen” -kategoriassa. Kuopion ohjelman kolme päätavoitetta ovat jätteettömyys, hiilineutraalius sekä kestävä kulutuksen taso.

Kuopion kaupunki uudisti kaupunkistrategiansa ja otti yhdeksi päätavoitteekseen resurssiviisauden.

– Resurssiviisaus sisältää pienempiä tavoitteita ja toimenpiteitä kiertotalouteen, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja viisaaseen liikkumiseen liittyen, kertoo Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.  Tavoitetta toteutetaan resurssiviisausohjelman avulla. Ohjelma on laadittu yhdessä sidosryhmien kanssa, ja se sisältää tavoitteet vuoteen 2030 saakka sekä vision vuoteen 2050.

Kaupunki on sitoutunut tavoitteisiin myös resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien Fisu-verkostossa. Lisäksi kaupunki on mukana Circwaste – kiertotalouden edelläkävijäkunnat -verkostossa.

Katso video: Näin Kuopio muuttuu resurssiviisaaksi

 

Kunta.tv:n haastattelussa projektivastaava Minna Kuuluvainen
Katso video >>

 

ECO3-yritysalue Nokialla

Nokian kaupungin bio- ja kiertotalouden ECO3-yritysalue valittiin ”Kiertotalouden markkinat” -kategorian.

-ECO3-yritysalue toteuttaa käytännön tasolla Sitran kansallisen tiekartan tavoitteita kiertotaloudessa. Se synnyttää uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta- ja innovaatioalustoja sekä luo uutta bio-, kierto- ja vesitalouden yritystoimintaa alueelle, kertoo Nokian kaupungin kehitysyhtiö Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala.

Nokian kaupunki investoi Kolmenkulman yritysalueen infrastruktuuriin noin 30 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Bio- ja kiertotalouden ankkuriyritysten päätetyt investoinnit ECO3-alueelle ovat noin 60 miljoonaa euroa.

ECO3 on myös vaikuttanut positiivisesti Nokian kaupungin organisaation ympäristö- ja kiertotaloustietoisuuden lisääntymiseen. Kaupunki on päättänyt hankkia mm. ympäristöystävällisiä kaasuautoja vuoden 2018 aikana.

Ruokahävikki ruoka-avuksi

Porin kaupunki palkittiin ruokahävikin onnistuneesta muuttamisesta osaksi ruoka-apua ”Kiertotalous kunnan tehtävissä” -kategoriassa. Kouluruokaa riittää viikoittain lähes 1400:lle ruoka-avun tarvitsijalle.

Tällä hetkellä ylijäänyttä kouluruokaa haetaan viikoittain yhdeltätoista koululta. Hävikkiruuan kuljetuksista vastaa kaupungin työllistämispalveluiden kuljetuspaja.

– Ylijääneen kouluruuan jakelusta aiheutuu kymmenien tuhansien lisämenot, jos kuluja vertaa ruuan hävittämiseen biojätteenä. Kyseessä on siten merkittävä taloudellinen panostus ja arvovalinta, Porin palveluliikelaitoksen johtaja Marjukka Palin kertoo.

– Palkitseminen on huikea tunnustus. Ruokahävikin vähentäminen on päätavoitteemme ja ylijäävän kouluruuan hyödyntäminen ruoka-apuna auttaa aidosti, Palin iloitsee.

Ruokahävikkiä pyritään vähentämään tiedonkulkua ja ruokasuunnittelua parantamalla. Vanhempia muistetaan esimerkiksi päiväkotien hoitoaikojen ilmoittamisen tärkeydestä, jotta ruokatilaukset osataan tehdä oikean lapsimäärän mukaan. Lisäksi kouluissa vietetään lautasjätteen vähentämisen viikkoja, jotta koululaiset huomaisivat ottaa lautaselleen vain sen verran ruokaa kuin jaksavat syödä.

Koululaisten Ekotapapassi

Porvoon Kevätkummun koulun Ekotapapassi voitti ”Kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus” -aihealueen.

Koulun ympäristötiimin kehittämään Ekotapapassiin viidesluokkalaiset merkitsevät viikon ajan vapaa-ajallaan tekemiään ekotekoja. Teot voivat olla kierrätykseen, energian säästöön ja kuluttamiseen liittyviä, ja merkinnän passiin saa esimerkiksi viemällä lasia lasinkeräykseen tai sammuttamalla turhaan palavan valon.

Tempaus toteutetaan vuosittain kansallisella energiansäästöviikolla Porvoon peruskouluissa. Kevätkummun koulun viidesluokkalaiset haastavat siihen Porvoon kehitysyhtiö Posintran avustuksella muut viitosluokat. Myös Kevätkummun kirjasto on osallistunut Ekotekotempaukseen mm. järjestämällä energiansäästöviikon aikana aiheeseen liittyvää ohjelmaa.

– Uusien sukupolvien on kasvettava kestäviin elämän- ja kulutustapoihin. Ekotekotempaus osoittaa keinoja tehdä ilmastonmuutosta hidastavia arkipäivän valintoja ja edistää omalta osaltaan resurssiviisautta. Sen avulla edistetään myös Porvoon kaupungin tavoitetta pienentää paikallista hiilijalanjälkeä, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz.

Jätevesien fosfori lannoitteeksi

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kehittämä ravinteiden talteenottomenetelmä Ravita voitti ”Jätehuolto ja kierrätys” -kategorian.

Ravita-prosessissa fosfori otetaan talteen fosforihappona. Se mahdollistaa fosforin hyödyntämisen laajasti erilaisissa teollisuusprosesseissa sekä lannoitetuotannossa. Menetelmä on tuotekehitysvaiheessa ja tulee soveltumaan erilaisille jätevedenpuhdistamoille.

Fosforin talteenottoon voidaan myös yhdistää typen talteenotto. Silloin lopputuotteena syntyy ammoniumfosfaattia, joka soveltuisi sellaisenaan typpi-fosforilannoitteeksi. Koska Ravita-prosessi on skaalautuva, se voitaisiin toteuttaa erikokoisilla ja -tasoisilla puhdistamoilla, myös osaprosessina.

Kehitystyön seuraava askel on fosforin talteenoton kokeilulaitoksen rakentaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle vuoden 2018 aikana.

– Tällainen huomionosoitus on palkinto vuosien määrätietoisesta työstämme kiertotalouden eteen, iloitsee HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

Nyt palkitut viisi ratkaisua muodostavat yhdessä neljän kunniamaininnan saaneen ratkaisun kanssa uuden Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listauksen. Listausta ylläpitää Sitra ja siinä on neljä aihealuetta.

Edellä kerrottujen viiden voittajan lisäksi kunniamaininnan saivat Jyväskylän kaupunki autojen käytön jakamiseen kannustavasta kaavoituksestaan, Rovaniemi puukampuksen kumppanuuskaavasta, Turku kalusteiden sähköisestä kierrätysjärjestelmästä ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ekologisesti rakennetuista kierrätysasemistaan.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *